Jos avaruudessa on elämää, se ei välttämättä muistuta ihmistä tai mitään muutakaan Maassa elävää.
Kahden tutkijan tuoreen teorian mukaan mahdolliset avaruusoliot voivat koostua erilaisista materiaaleista kuin hiilipohjaiset eliöt, joihin olemme tottuneet.
Eivät välttämättä hiilipohjaisia olentoja
Ajatus haastaa pitkään vallinneen käsityksen, jonka mukaan muualla maailmankaikkeudessa elävä älykäs elämä muistuttaisi ainakin jossain määrin ihmistä tai muita Maan eläimiä.
Kalifornian yliopiston professori Eric Schwitzgebel ja Lissabonin yliopiston tutkija Jeremy Pober käsittelevät asiaa työpaperissaan.
He pohtivat niin sanottua substrate flexibility -periaatetta. Sen mukaan tietoisuus ei välttämättä ole sidoksissa hiilipohjaiseen biologiseen elämään. Tutkijoiden mukaan se voisi syntyä myös täysin toisenlaisissa fyysisissä rakenteissa.
Maapallon kaikki tunnetut elämänmuodot perustuvat hiileen, veteen ja samoihin kemiallisiin rakennusaineisiin. Tutkijoiden mukaan tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että kaikkialla maailmankaikkeudessa tietoisuus syntyisi samalla tavalla.
”Olisi ylimielistä olettaa ihmisen olevan ainoa mahdollinen tietoisen elämän malli.”
Jos elämän synty on mahdollista muuallakin kuin Maassa, niin myös sen rakennusaineet voivat heidän mukaansa olla täysin erilaisia.
Teoriassa älyllinen elämä voisi perustua esimerkiksi aineisiin tai rakenteisiin, joita emme vielä tunne tai joita emme osaisi edes pitää elävinä. Tutkijat katsovat, että olisi ylimielistä olettaa ihmisen olevan ainoa mahdollinen tietoisen elämän malli valtavassa maailmankaikkeudessa.
Populaarikulttuurissa avaruusoliot esitetään usein ihmisen kaltaisina olentoina, joilla on pää, kädet ja jalat. Tutkijoiden mukaan tällainen ajattelu voi kuitenkin olla seurausta siitä, että ihminen tarkastelee kaikkea oman biologiansa kautta.
Heidän mukaansa mahdollinen avaruuselämä voi näyttää todella erilaiselta. Sitä ei välttämättä edes tunnistettaisi eläväksi nykyisten käsitystemme perusteella.
Mahdollinen avaruuselämä voi näyttää todella erilaiselta.
Teoriassa se voisi perustua esimerkiksi kaasumaiseen rakenteeseen, olla näkymätöntä henkiolentomaista, perustua piihin hiilen sijasta tai johonkin sellaiseen aineeseen ja kemiaan, jota emme vielä tunne.
Kyse ei kuitenkaan ole havainnosta tai löydöstä, vaan filosofisesta teoriasta, joka pyrkii laajentamaan käsitystä siitä, millaista elämä maailmankaikkeudessa voisi olla.
Tähtitieteilijät löytävät jatkuvasti uusia eksoplaneettoja. Yksi kiinnostavimmista kohteista on noin 25 valovuoden päässä sijaitseva GJ 3378b -planeetta.
Tuoreen tutkimuksen mukaan planeetta on aiemmin arvioitua pienempi ja sijaitsee tähtensä elinkelpoisella vyöhykkeellä. Tämä lisää mahdollisuutta, että sen pinnalla voisi olla nestemäistä vettä, jota pidetään yhtenä elämän tärkeimmistä edellytyksistä.
Tutkijat korostavat kuitenkin, että planeetalta ei ole löydetty elämää. Löytö tarkoittaa ainoastaan sitä, että kohde on aiempaa kiinnostavampi tuleville tutkimuksille.
Lähteet: Eric Schwitzgebel & Jeremy Pober: Substrate Flexibility and Alien Consciousness ja The Astrophysical Journal (GJ 3378b -tutkimus)
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten alien, avaruus, UFO tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
