Turun yliopiston uudessa hankkeessa selvitetään merikotkien poikasten liikkumista moderneilla GPS-laitteilla. Hanke valottaa, kuinka nuoret merikotkat hyödyntävät ympäristöään itsenäistymisen alkuvaiheissa.
Yhteensä 20 merikotkan poikasta merkittiin kesäkuussa uusimmilla GPS-laitteilla. Hankkeessa seurataan kymmentä sisarusparia vuodelta 2026 ja kymmentä paria vuodelta 2027
Merikotka on suojelun menestystarina Suomessa
Merkityt linnut ovat Turun yliopiston mukaan peräisin monenlaisissa elinympäristöissä sijaitsevista pesistä. Pesät ovat sijainneet ulko- ja sisäsaaristossa, rannikon pesimäpaikoilla sekä sisämaassa järvenranta-alueilla.
Eri ympäristöistä peräisin olevien poikasten vertaileminen auttaa tutkijoita ymmärtämään, kuinka elinympäristö vaikuttaa merikotkien varhaiseen käyttäytymiseen ja liikkumiseen.
– Merikotka on tärkeä huippupeto ja suojelun menestystarina Suomessa, mutta tiedämme yhä yllättävän vähän siitä, miten nuoret linnut oppivat suunnistamaan ja selviytymään niin erilaisissa maisemissa, kertoo tiedotteessa projektin johtaja, akatemiatutkija Carina Nebel.
Tutkimuksessa käytettävät kevyet GPS-laitteet tallentavat kotkien sijainnin ja liikkeen. Sisäänrakennetut kiihtyvyysanturit mittaavat poikasten käyttäytymismalleja, kuten lepoa, ruokailua ja aktiivista lentoa.
– Tämä yhdistelmä tarjoaa aiempia GPS-laitteita huomattavasti kattavamman kuvan siitä, miten poikaset laajentavat vähitellen elinalueitaan, valitsevat metsästys- ja lepopaikkoja sekä reagoivat ihmisen toimintaan ja ympäristömuutoksiin, Nebel kuvailee.
Tutkijoiden toiveena on seurata nuoria merikotkia vuosien ajan.
Tiedot auttavat samalla ymmärtämään paremmin tuulivoimaloiden vaikutuksia lajeihin. Tämän ansiosta voimaloita voidaan suunnitella tulevaisuudessa paremmin linnut huomioiden.
Tutkijoiden toiveena on seurata nuoria merikotkia vuosien ajan, mahdollisesti siihen asti, kun asettuvat pesimään.
– Suomen populaatiossa tämä tapahtuu tyypillisesti vasta 8–10 vuoden iässä, mutta se voi tapahtua jo aikaisemminkin, kertoo projektiin osallistuva ekologian professori Toni Laaksonen.
Yksityiskohtaiset GPS-reittitiedot julkaistaan vasta, kun nuoret kotkat ovat lähteneet syntymäalueiltaan. Tarkoituksena on suojella lintuja niiden haavoittuvimmassa vaiheessa.
Turun yliopiston biologian laitoksella toteutettavaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia. Kenttätyön tehdään yhteistyössä merikotkien seurantaan sitoutuneiden Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän vapaaehtoisten kanssa.
Tutkimuksen tuloksena syntyvä avoin data antaa Turun yliopiston mukaan tärkeää tietoa tutkijoille, luonnonsuojelijoille ja muille Suomen tunnetuimman linnun liikkumisesta kiinnostuneelle yleisölle.
Lähde: Turun yliopisto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kotka, lintu, luonto, merikotka, saaristo tai laajemmin samasta aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.
