Vuoden näyttävimpiin kuuluvan Perseidien tähdenlentoparvi näkyy jälleen yötaivaalla. Asiasta kertoo Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Perseidit kuuluvat joulukuun geminidien ja tammikuun kvadrantidien ohella vuoden runsaimpiin tähdelento-, eli meteoriparviin. Kyseessä on myös ainoa suuri parvi, joka osuu Suomessa lämpimään ja melko vähäpilviseen vuodenaikaan.
Paras hetki torstaina 13. elokuuta
Perseidien tähdenlentoparven meteoreja on ollut mahdollisuus nähdä harvakseltaan jo 17. heinäkuuta lähtien. Perseidit näkyvät aina 24. elokuuta saakka.
Parasta aikaa havaita perseidejä on 10.-14. elokuuta. Kaikista runsaimmin tähdenlentoja näkyy torstaina aamuyöllä 13. elokuuta, jolloin tunnin aikana on mahdollista havaita jopa 60 parveen kuuluvaa meteoria.
Tänä vuonna Kuu on Auringon suunnalta, joten sen valo ei häiritse tähdenlentojen näkymistä. Perseidejä kuitenkin näkyy Suomessa käytännössä vain Oulun eteläpuolella pohjoisen edelleen valoisien öiden vuoksi.
Osa perseidien tähdenlennoista on suhteellisen kirkkaita, ja ne voivat jättää taivaalle hetkeksi vanan. Osa vanoista voi näyttää punertavilta.
Parasta aikaa havaita perseidejä on 10.-14. elokuuta.
Ilmaan syntyvät valoviirut johtuvat siitä, että ilmakehään putoava komeettapöly lämmittää välitöntä ilmaa ympäriltään hehkuvan kuumaksi. Parven aktiivisimman vaiheen aikana taivaalla voi näkyä myös poikkeuksellisen kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.
Tähdenlentoja voi havaita sitä paremmin, mitä pimeämpi taivas on ja mitä vähemmän taivaalla on pilviä. Meteorien seuraamisesta kiinnostuneita kehotetaan hakeutumaan avoimelle paikalle kauas taajama-alueiden valosaasteesta.
Perseidien nimi juontuu siitä, että näyttävät tulevan Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Perseus on elokuussa taivaalla korkeimmillaan aamuyön tunteina.
Pyrstötähti 109/P Swift-Tuttle
Säännöllisiä meteoriparvia aiheuttavat komeettojen ydinten muruset ja pöly, jota auringon ympäri kiertävät komeetat jättävät radalleen. Tästä syystä meteoriparvia nähdään aina samoihin aikoihin vuodesta.
Perseidien taustalla on suurikokoinen pyrstötähti 109/P Swift-Tuttle, joka kiertää Auringon kerran 133 vuodessa. Komeetan rata on hyvin tunnettu, eikä se ole vaarassa törmätä maapalloon ainakaan 2 000 vuoteen.
Mikäli Swift-Tuttle törmäisi maahan, olisivat seuraukset katastrofaaliset. Tutkijoiden arvion mukaan törmäyksellä olisi noin 28 kertaa yhtä paljon energiaa kuin dinosaurusten tuhoon yhdistetyllä asteroidin törmäyksellä 66 miljoonaa vuotta sitten.
Perseidien seuraamiseen soveltuvia pimeitä havaintopaikkoja voi etsiä esimerkiksi Ursan Taivaanvahdin Tuhannen tähden paikkojen kartalta.
Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten avaruus, meteori, tähdenlento tai laajemmin samasta aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.