Maata kiertävä avaruusromu on kasvava ongelma. Harva tulee arjessa ajatelleeksi sitä rojun määrää, mikä kiertää maapalloa tälläkin hetkellä.
Mitä enemmän romua on, sitä useammin niitä myös putoaa hallitsemattomasti takaisin ilmakehään. Nyt tutkijat ovat kehittäneet keinon seurata näitä putoamisia lähes reaaliajassa.
Seismometrit pystyvät havaitsemaan
Seurannassa hyödynnetään laitteita, jotka on alun perin tarkoitettu maanjäristysten mittaamiseen. Johns Hopkinsin yliopiston ja Imperial College Londonin tutkijat ovat nyt todistaneet, että maan tärinää mittaavat seismometrit pystyvät havaitsemaan myös avaruusromun aiheuttamat äänivallit.
Suuri kappale syöksyy ilmakehään valtavalla nopeudella ja liikkuu ääntä nopeammin. Tämä synnyttää voimakkaita paineaaltoja. Nämä iskut tuntuvat maan pinnassa ja rekisteröityvät seismometreihin jopa satojen kilometrien päässä.
Tutkimuksessa analysoitiin Kiinan Shenzhou-15-avaruusaluksen kiertoratamoduulin paluuta ilmakehään huhtikuussa 2024. Kyseessä oli yli puolentoista tonnin painoinen ja noin metrin levyinen kappale.
Se olisi pahimmassa tapauksessa voinut aiheuttaa todellista vaaraa ihmisille. Tutkijat pystyivät seuraamaan moduulin reittiä, nopeutta ja korkeutta ilmakehässä poikkeuksellisen tarkasti Etelä-Kaliforniassa sijaitsevien 127 seismometrien avulla.
Kymmenen kertaa nopeammin kuin maailman nopeimmat suihkukoneet.
Moduuli kulki ilmakehän läpi kymmenen kertaa nopeammin kuin maailman nopeimmat suihkukoneet. Se lensi koilliseen Santa Barbaran ja Las Vegasin yli. Seismisten mittausten perusteella sen todellinen lentorata poikkesi noin 40 kilometriä siitä reitistä, jonka Yhdysvaltain avaruusjoukot olivat ennustaneet pelkkien tutkahavaintojen perusteella.
Menetelmän etuna on tarkkuus ja nopeus. Perinteisesti viranomaiset ovat joutuneet arvioimaan avaruusromun putoamispaikkoja kiertoratatietojen ja tutkamittausten avulla.
Pahimmillaan ennusteet voivat heittää tuhansia kilometrejä. Seismometrien avulla romun todellista kulkua voidaan seurata sen jo saavuttua ilmakehään. Mittausten avulla saadaan realistisempi kuva siitä, mihin se on päätynyt ja miten se on hajonnut.
Palava avaruusromu voi vapauttaa ilmakehään myrkyllisiä hiukkasia. Kaasut voivat kulkeutua tuulten mukana uusille alueille jopa päivien ajan. Kun putoamisreitti tunnetaan tarkasti, voidaan paremmin arvioida, ketkä saattavat altistua näille aineille.
Voivat sisältää vaarallisia kemikaaleja
Nopea seuranta auttaa myös romun keräämisessä. Maahan päätyvät kappaleet voivat sisältää vaarallisia kemikaaleja tai jopa radioaktiivista materiaalia.
Tutkijat muistuttavat esimerkistä vuodelta 1996, jolloin venäläisen Mars 96 -luotaimen radioaktiivinen virtalähde putosi Maahan, mutta sen tarkkaa sijaintia ei koskaan varmistettu. Myöhemmin Chilestä löydettiin erikoisia plutoniumjäämiä jäätiköltä.
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten avaruus, satelliitti tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
