Veronpalautuksia maksettiin suomalaisille torstaina 3. syyskuuta. Veronpalautuksiin liittyen poliisi varoittaa palautuksiin liittyvien huijausten yleistymisestä.
Veronpalautukset saivat myös huijarit aktiivisiksi. Huijauksissa pyritään tyypillisesti kalastelemaan pankkitunnuksia, maksukorttitietoja ja muita henkilötietoja.
Älä koskaan anna pankkitunnuksia
Veronpalautushuijauksessa rikolliset esiintyvät verohallinnon edustajina. Huijausviesteissä saatetaan esimerkiksi luvata veronpalautuksia tai vaatia maksa erääntyneistä veroista.
Viestin vastaanottajaa pyydetään tyypillisesti avaamaan mukana oleva linkki tai kirjautumaan palveluun pankkitunnuksilla. Näin ei kuitenkaan tule tehdä.
Verohallinto ei koskaan pyydä asiakkailta henkilökohtaisia tietoja viestillä. Turvallisin tapa tarkistaa omat veroasiat on kirjautua OmaVero-palveluun kirjoittamalla osoite vero.fi itse selaimen osoiteriville.
Jos rikollinen onnistuu erehdyttämään vastaanottajaa antamaan tietonsa tai siirtämään rahaa, häivytetään maksettu summa yleensä nopeasti erillisten tilisiirtojen kautta. Näin ollen varojen takaisin saaminen voi osoittautua vaikeaksi.
Kyse saattaa olla minuuteista.
– Epäillyn väärinkäytöksen tullessa esiin on nopeus valttia, sillä kyse saattaa olla minuuteista. Jos epäilee joutuneensa huijauksen kohteeksi, on syytä olla välittömästi yhteydessä omaan pankkiin, neuvoo rikoskomisario Mika Salminen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Riski joutua hujausrikoksen tai sellaisen yrityksen kohteeksi kasvaa syksyn alkaessa. Verkkorikolliset pyrkivät Salmisen mukaan hyödyntämään ajankohtaisia ilmiöitä.
– Veronpalautukset koskettavat suurta osaa suomalaisista, minkä vuoksi niitä hyödynnetään myös huijauksissa, Salminen kertoo.
Huijarit lähestyvät ihmisiä sähköpostitse, tekstiviestin välityksellä tai puhelimitse. Yhteydenotto voi olla peräisin päällisin puolin aidolta näyttävästä osoitteesta tai numerosta.
Tekoälyn käyttö on yleistynyt huijauksissa
Rikollisen lähettämä viesti voi näyttää aidolta. Viesteissä hyödynnetään usein henkilökohtaisilta tuntuvia elementtejä, jotta vastaanottaja kokisi maksamisen turvalliseksi.
Myös tekoälyn käyttö on yleistynyt huijauksissa. Uhri saattaa saada esimerkiksi puhelun, jossa soittaja puhuu sujuvaa suomea.
Poliisi muistuttaa rikollisten hyödyntävän petoksissa usein tunteita. Hän saattaa esimerkiksi vedota veronpalautuksen suuruuteen tai johonkin kiireiseen varmistukseen, johon olisi syytä reagoida nopeasti.
Salminen neuvoo varautumaan yhteydenottoihin keskustelemalla huijauksista ja huijausyritysten aikana toimimisesta läheisten kanssa. Keskustelussa voidaan esimerkiksi sopia, keneen olla yhteydessä epäilyttävän puhelun tai viestin saapuessa.
– Erityisesti ikääntyneiden läheisten kanssa on hyvä sopia etukäteen, että raha- ja pankkiasioihin liittyvät pyynnöt ohjataan luotettavan läheisen tarkastettavaksi, Salminen kertoo.
Lähde: Poliisi
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Poliisi Suomi, raha euro, vero tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
