KKO:n päätös vesittyi? Yksityinen parkkisakko helppo jättää maksamatta

Viihdeuutiset · Jocka Träskbäck

Yksityinen parkkisakotus koki taannoin täyskäännöksen, kun Korkein oikeus katsoi sen lailliseksi silloin kun kyse on osapuolten välisestä sopimuksesta ja sen rikkomisesta. Päätöksen jälkeen Suomeen on syntynyt kymmeniä yksityisiä yrityksiä, jotka sakottavat autoilijoita esimerkiksi taloyhtiöiden pihoilla.

Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan autoilijan ja parkkipaikan haltijan välille syntyy sopimussuhde, mikäli alueelle on merkitty näkyvästi että sinne ajettaessa syntyy sopimus, jonka rikkomisesta voidaan määrätä maksu sopimusrikkomuksesta. Monet ovat virheellisesti olettaneet, että päätös olisi koskenut nimenomaan yksityistä parkkisakotusta, mutta todellisuudessa siinä otettiin kantaa lähinnä sopimussuhteen syntymiseen.

Samasta sopimusoikeudesta on nyt kuitenkin löytynyt eräänlainen porsaanreikä, jonka perusteella autoilijan on helppo jättää yksityinen parkkisakko maksamatta. Tämä perustuu sakottajan näyttötaakkaan siitä kenen välille sopimuksen väitetään syntyneen.

Yksityisen sakottajan on nimittäin kyettävä osoittamaan syntyneen sopimuksen osapuolet, eli käytännössä ajoneuvon paikalle tuoneen kuljettajan henkilöllisyys. Virallisille parkkisakottajille, kuten poliisille ja kuntien pysäköinninvalvojille, riittävät ajoneuvon haltijan rekisterissä olevat tiedot, mutta yksityisellä puolella se ei riitä.

Asiasta tänään uutisoineen Iltalehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan yksityisessä sakotuksessa ei voida edes oikeudessa määrätä ajoneuvon haltijaa kertomaan kuljettajan henkilöllisyyttä, vaan näyttötaakka on sakottajalla.

– On päivänselvää, että näyttötaakka on maksulapun kirjoittajalla. Jos kerran sopimus on syntynyt, toisen osapuolen on pystyttävä näyttämään, kenen kanssa se on syntynyt, rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen kertoi Iltalehdelle.

Professori Jyrki Virolainen tyrmäsi kuitenkin Tolvasen lausunnon todistustaakasta ja totesi, että sopimusperusteisissa asioissa todistustaakka voi olla myös auton haltijalla, koska kuljettaja on yleensä ajoneuvon omistaja tai haltija. Virolaisen mukaan auton haltija voidaan velvoittaa näyttämään väitteensä toteen, koska hänellä on todennäköisesti tieto sitä kenen hallussa auto on kulloinkin ollut. Näin tuomioistuimet eivät kuitenkaan ole vielä toistaiseksi toimineet.

Auton haltijan mahdollista todistustaakkaa ei ole oikeudessa käsitelty, joten korkeimman oikeuden linjaus asiasta puuttuu. Yksityiset parkkiyritykset vetoavat yleensä kirjelmissään korkeimman oikeuden maaliskuussa antamaan ennakkoratkaisuun KKO 2010:23, jossa kuljettaja oli kuitenkin myöntänyt pysäköineensä auton itse. Tähän ennakkoratkaisuun ei siten voida vedota tapauksissa, joissa auton pysäköinyt henkilö ei ole tiedossa.