Ihmisten uskotaan kesyttäneen koiran alkujaan jalostamalla vankeudessa kasvatettuja susia, mutta kissat vaikuttavat päätyneen lemmikeiksi omilla ehdoillaan. Tuoreen tutkimuksen perusteella ne kesyttivät käytännössä itse itsensä.
Tutkijat analysoivat DNA-näytteitä muinaisten eurooppalaisten kissojen jäänteistä, egyptiläisistä kissamuumioista ja nykyisistä afrikkalaisista villikissoista. Ihmisten ja kissojen nykyinen suhde vaikuttaa saaneen kahdesta kissojen sukuperästä.
Kissoja alkoi esiintymään ihmisasutusten lähellä noin 8,000 vuotta sitten. Ne metsästivät viljelykasvien houkuttelemia jyrsijöitä, minkä ansiosta ihmisten ja kissojen välille syntyi molempia osapuolia hyödyttänyt suhde. Ihmisten ei tarvinnut erikseen kesyttää kissoja, vaan kissat alkoivat elämään itsekseen ihmisten rinnalla.
Kotikissojen ensimmäiset esi-isät levisivät Eurooppaan Aasiasta vuoden 4000 eaa. tienoilla. Toinen sukuhaara levisi Egyptistä Välimeren maihin noin 1500 eaa. Egyptiläisten kissojen uskotaan olleen käytökseltään sosiaalisempia ja kesympiä, ja soveltuneen näin ollen hyvin lemmikeiksi.
Nature Ecology and Evolution -julkaisussa julkaistun tutkimuksen mukaan kissat levisivät erityisesti merenkävijöiden, kuten viikinkien mukana. Niitä käytettiin metsästämään hiiriä ja rottia laivoissa.
Kotikissojen ja villikissojen geeneissä ei tutkimuksen mukaan näkynyt merkittäviä eroja. Kissojen ei siis tarvinnut juurikaan muuttua matkallaan villieläimistä ihmisten lemmikeiksi.
– Kissoja ei tarvinnut jalostaa, sillä niitä ei tarvinnut juurikaan muuttaa. Ne olivat täydellisiä juuri sellaisina kuin ne olivat, tutkimusta tehnyt Eva-Maria Geigl kuvaili National Geographic -lehden mukaan.
