Löysitkö luonnosta kalanhajuisen ruskean palan? Älä koske paljain käsin

Ohhoh! Terveys · Tim Isokivi

Raivotautina, vesikauhuna ja rabieksena tunnettu virusinfektio leviää pureman välityksellä ja voi johtaa hoitamattomana muun muassa tajunnan häiriöihin, raivonpuuskiin ja lopulta kuolemaan. Taudin leviämistä on vuosikymmenten ajan ehkäisty luontoon jätetyillä syöttirokotteilla.

Ruokavirasto on ilmoittanut aloittavansa raivotaudin syöttirokotteiden lentolevityksen Suomen kaakkoisrajalla 14. syyskuuta. Rokotteita levitetään kahden kuukauden aikana yhteensä noin 10 000 neliökilometrin kokoisille vyöhykkeille, jotka ulottuvat Ilomantsista Virolahdelle sekä itärajalta Pyhtäälle. Syötit on tarkoitettu pienpedoille.

Syöttien pudottamista pihoille, asutuskeskuksiin ja vesistöihin vältetään. Mikäli niitä kuitenkin löytyy runsaasti asutusten läheisyydestä, tulee asiasta ilmoittaa Ruokavirastoon. Syöttirokotteet ovat muutamien senttien kokoisia ja noin 30 gramman painoisia voimakkaasti kalauutteelta haisevia ruskeita paloja.

Syöttiä ei pidä koskea paljain käsin, sillä pienpedot voivat jättää ne syömättä ihmisen hajun vuoksi. Jos rokotetta päätyy suun, nenän tai silmien limakalvoille, tulee kohtia huuhdella heti runsaalla vedellä 15 minuutin ajan, ja jos rokotetta päätyy avohaavoihin tai rikkinäiselle iholle, tulee haavoja pestä runsaalla vedellä ja saippualla 15 minuutin ajan ja puhdistaa vielä 70 prosentin alkoholilla. Koirille rokotekapselien syöminen saattaa aiheuttaa ohimenevää oksentelua ja huonovointisuutta.