Identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että rikollinen ottaa toisen ihmisen nimen tai henkilötunnuksen käyttöönsä. Tyypillisesti rikollinen tavoittelee identiteettivarkaudella taloudellista hyötyä, eli pyrkii tekemään esimerkiksi verkko-ostoksia laskua vastaan tai ottaa lainaa toisen nimissä. Raha tai tavara päätyy rikolliselle, mutta lasku lähetetään identiteettivarkauden uhrille.

Sanna Kärsämänojasta tuli identiteettivarkauden uhri, kun hänen tietonsa varastettiin psykoterapiakeskus Vastaamon jättimäisessä tietomurrossa.

– En todellakaan osannut odottaa tällaista, vaan pelkäsin enemmän arkaluontoisten asioiden leviämistä. Huomasin varkauden siinä vaiheessa, kun meille tuli kummallinen huonekalutoimitus pihaan. Paketissa oli myös outo puhelinnumero. Rikollinen oli vahingossa tilannut huonekalut meidän osoitteeseemme, Kärsämänoja muistelee.

Vastoinkäymiset jatkuivat, sillä samaan aikaan hänelle tuli kirjattu kirje, jossa oli tieto Postiin saapuneesta paketista. Paketti oli kuitenkin jo haettu, kuten muutama muukin lähetys. Rikollinen oli tilannut Kärsämänojan henkilötunnuksella verkosta tavaraa, ja luottoyhtiön lähettämät laskut päätyivät tekaistulle sähköpostitilille. Uhri saa tiedon ostoista vasta siinä vaiheessa, kun ne menevät perintään.

– Kyse on petoksesta. Soitin heti Postiin, poliisille, tavarantoimittajille, luottoyhtiöön ja Asiakastietoon. En ole onneksi joutunut maksamaan mitään, mutta jokaisesta paljastuneesta laskusta pitää tehdä erikseen rikosilmoitus ja lähettää kopiot luotonmyöntäjälle. Tähän on kulunut aikaa ja hermoja, Kärsämänoja sanoo.