Suomalainen terveydenhuolto sai huomautuksia kansainvälisessä vertailussa. EU:n tuore katsaus nostaa esiin vakavia puutteita etenkin hoitoon pääsyssä. OECD:n ja Euroopan komission julkaisemassa raportissa todetaan, että terveydenhuollon tarve jää täyttymättä kustannusten, jonotusaikojen tai etäisyyksien vuoksi Suomessa.
Suomen hoitoon pääsemättömyys on toiseksi korkeinta koko EU:n alueella. Raportin mukaan 12,4 prosenttia hoitoa tarvitsevista suomalaisista ilmoitti, että ei saanut tarvitsemiaan palveluja.
Erityisen huolestuttava tilanne on pienituloisilla. Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevista peräti 20,9 prosenttia kertoi jääneensä ilman tarvitsemiaan terveyspalveluja.
Lukemat ovat selvästi EU:n keskiarvoa korkeammat. Keskeisimmäksi ongelmaksi raportti nostaa pitkät jonotusajat, jotka ovat pitkät perusterveydenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Myös omavastuumaksut esimerkiksi avohoidon lääkkeissä, heikentävät palvelujen saavutettavuutta.
Suomalaisen terveydenhuollon saatavuus vaihtelee alueittain ja väestöryhmittäin. Palvelujärjestelmän kuormitus, henkilöstöpula ja tiukka talousohjaus asettavat paineita uudistetulle hyvinvointialuemallille.
Vuoden 2023 rakenneuudistuksen tavoitteena oli parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja tehokkuutta, mutta nyt huomio kohdistuu siihen, onnistuuko Suomi toteuttamaan hyvinvointialueiden varsinaisen tehtävän, eli terveydenhuollon.
– Raportti osoittaa, että palvelujen saatavuus ei jakaudu väestössä tasaisesti. Köyhyysriskissä olevat ihmiset ovat lähes kaksi kertaa muita todennäköisemmin tilanteessa, jossa hoitoa jää saamatta, sanoo johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten korvalääkäri, lääkäri, sairaala, sairaanhoitaja, terveys tai laajemmin tästä aihealueesta Terveys, Uutiset -osioistamme.
.
