Tekoäly uhkaa vääristää verkkokyselyitä ja mielipidemittauksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan se voi myös vaikuttaa paitsi tieteelliseen tutkimukseen myös poliittiseen päätöksentekoon ja demokratiaan. Tutkijat varoittavat tästä äskettäin ilmestyneessä Nature-lehden artikkelissa.
IMT School for Advanced Studies Luccan ja University of Cambridgen tutkijoiden mukaan tekoäly pystyy jo nyt vastaamaan verkkokyselyihin niin uskottavasti, että vastaajaa ei pystytä erottamaan ihmisestä.
Ongelmana on, että verkkokyselyt ovat keskeinen työkalu yhteiskuntatieteissä ja poliittisissa mielipidemittauksissa. Tutkimusten perusteella jopa 4–90 prosenttia kyselyvastauksista voi tietyissä aineistoissa olla virheellisiä tai vilpillisiä.
Jo muutaman prosentin osuus tekoälyn tuottamia vastauksia voi riittää vääristämään tutkimustuloksia. Tämä on huolestuttavaa silloin, kun mitattavat ilmiöt ovat pieniä tai herkkiä.
– Emme enää pysty luotettavasti erottamaan, vastaako kyselyyn ihminen vai kone. Tämä tarkoittaa, että koko aineisto voi olla saastunut, sanoo tutkija Folco Panizza IMT Schoolista.
Aiemmin kyselytutkimuksissa on pyritty tunnistamaan huonolaatuisia tai automatisoituja vastauksia esimerkiksi CAPTCHA-testeillä tai tarkkaavaisuuskysymyksillä. Nämä keinot eivät kuitenkaan enää tehoa kehittyneisiin tekoälymalleihin. Tekoälyt vastaavat sujuvasti, johdonmukaisesti ja usein jopa ihmistä paremmin.
Tutkijoiden mukaan ongelmaa pahentaa se, että kyselyihin vastaamisesta maksetaan rahaa. Tämä luo kannustimen käyttää tekoälyä vastausten automatisointiin ja täyttää lomakkeet mahdollisimman nopeasti. Tutkijat esittävät uusia keinoja huijausten paljastamiseksi
Tutkijaryhmä ehdottaa useita uusia ratkaisuja. Yksi keino on analysoida vastaamiseen liittyvää käyttäytymisdataa, kuten kirjoitusnopeutta, näppäinpainalluksia ja kopioi–liitä-toimintoja, jotka voivat paljastaa epäinhimillisiä vastausmalleja. Toinen keino on siirtyä entistä enemmän tarkistettuihin ja todennäköisyyspohjaisiin vastaajapaneeleihin.
Radikaalein ehdotus on kuitenkin kääntää koko ajattelutapa ympäri. Sen sijaan, että etsittäisiin tekoälyn heikkouksia, niin kyselyt tulisi suunnitella hyödyntämään ihmisten tyypillisiä virheitä.
– Koneet osaavat vastata oikein, mutta ne eivät ole hyviä tekemään inhimillisiä virheitä, Panizza sanoo.
Tutkijoiden mukaan kyse ei ole vain tieteellisestä ongelmasta. Mielipidemittauksia käytetään laajasti politiikassa, vaalikampanjoissa ja julkisessa päätöksenteossa. Jos kyselydata vääristyy, myös päätökset voivat perustua virheelliseen kuvaan kansalaisten mielipiteistä. Entäpä, jos digitaalisesta siirryttäisiin takaisin analogiseen malliin? Tällöin tekoälyn tehtäväksi jäisi pelkästään vastausmassojen lajitteleminen.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, tekoäly tai laajemmin tästä aihealueesta Digi, Uutiset -osioistamme.
