Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta on selvinnyt, että lasten lukumäärällä ja raskauksien ajoituksella on yhteys naisten biologiseen vanhenemiseen ja elinikään.
Suomalaisiin kaksosiin perustuva laaja seuranta osoittaa, että suurperheiden äidit, lapsettomat naiset sekä hyvin nuorena ensimmäisen lapsensa saaneet vanhenivat nopeammin kuin muut.
Lähes 15.000 naista kattaneessa tutkimuksessa pisimpään elivät ne, joilla oli kaksi tai kolme lasta. Myös synnytysten ajoitus vaikutti, sillä hitaimmin vanhenivat naiset, jotka saivat lapsensa noin 24-38 vuoden iässä. Sen sijaan yli neljän lapsen saaminen yhdistyi lyhyempään elinikään ja kiihtyneeseen biologiseen vanhenemiseen.
Tutkijoiden mukaan tulokset sopivat yhteen evoluutiobiologisen elinkiertoteorian kanssa. Väitöskirjatutkija Mikaela Hukkasen mukaan elimistön resurssit ovat rajalliset, ja runsas lisääntyminen voi viedä energiaa kehon ylläpidolta ja korjausmekanismeilta. Tämä voi pitkällä aikavälillä heijastua vanhenemiseen ja terveyteen.
Yllättävänä havaintona tutkimuksessa nousi esiin myös lapsettomien naisten nopeampi biologinen vanheneminen verrattuna muutaman lapsen saaneisiin. Tutkijat korostavat kuitenkin, että tulosta voivat selittää monet muut tekijät, kuten elintavat tai terveydelliset syyt, joita ei voitu täysin huomioida analyysissä.
Vanhenemista tarkasteltiin tutkimuksessa myös biologisesti epigeneettisten kellojen avulla. Verinäytteistä mitattu biologinen ikä osoitti, että sekä lapsettomat että monilapsiset naiset olivat solutasolla kalenteri-ikäänsä vanhempia. Tutkimusryhmä painottaa, että havainnot koskevat väestötasoa, eikä yksittäisten naisten tulisi tehdä henkilökohtaisia elämänvalintoja tulosten perusteella.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten lapset, perhe tai laajemmin tästä aihealueesta Terveys -osioistamme.
