Sisäministeriössä on valmisteilla lakipaketti, joka toisi poliisilakiin kokonaan uuden rikostiedustelua koskevan luvun. Ideana on hankkia tietoa jo siinä vaiheessa, kun jengirikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus tai muu vakava uhka alkaa rakentua.
Tällä hetkellä salainen tiedonhankinta on käytännössä kytkeytynyt vahvemmin rikosepäilyyn tai jo käynnissä olevaan rikolliseen toimintaan. Uudessa mallissa lähtökohtana olisi rikoksen uhka, eli ei vielä itse teko.
Hallituksen linja on, että rikollisverkostot on pysäytettävä ennen kuin ne ehtivät kasvaa ja ennen kuin väkivalta ja huumekauppa leviävät arkeen.
Lakiluonnoksessa puhutaan uhkaperusteisesta rikostiedustelusta. Se ei ole sama asia kuin esitutkinta, jossa selvitetään jo tapahtunutta rikosta. Lain tarkoituksena on määritellä sitä, kun poliisi kerää tietoa, arvioi ja yhdistää havaintoja.
Tämän tiedon perusteella tehdään havaintoja, ovatko tietyt henkilöt, ryhmät tai verkostot siirtymässä kohti vakavaa rikollisuutta ja mitä siitä seuraa turvallisuudelle. Yksi lakipaketin näkyvimmistä kohdista liittyy verkkoon. Poliisilakiin ehdotetaan säännöksiä, jotka mahdollistaisivat niin sanottujen automaattisten keräinten käytön avoimissa lähteissä.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että poliisi voisi käyttää teknisiä työkaluja julkisista lähteistä löytyvän tiedon etsimiseen ja tallentamiseen aiempaa järjestelmällisemmin.
Jos esimerkiksi avoimissa verkkoryhmissä pyörii vakavaan rikolliseen toimintaan viittaavaa sisältöä, poliisilla olisi selkeämpi toimivaltaperusta kerätä aineistoa ja analysoida sitä.
Sisäministeriön mukaan tavoitteena on tehostaa kohdennettua yleisvalvontaa nimenomaan sellaisiin verkkoympäristöihin, joissa tarkoituksena on vakava rikollinen toiminta.
Tämän taustalla on hallituksen ajatus siitä, että rikollisuus muuttuu. Toiminta järjestetään yhä useammin verkossa, ja siksi viranomaisen pitää pystyä seuraamaan ilmiötä siellä missä se tapahtuu.
Samalla lakiluonnos avaa myös toisen kohdan. Poliisilain salaisia tiedonhankintakeinoja koskevaa lukua muutettaisiin niin, että poliisin työkalupakki olisi looginen ja yhtenäinen silloin, kun uhkaperusteinen tiedustelu muuttuu perinteisemmäksi rikostiedusteluksi ja siitä edelleen rikostutkinnaksi.
Ajatuksena on, että poliisin tiedonhankinta ei katkeaisi tilanteessa, jossa uhka alkaa konkretisoitua teoksi.
Lakipakettiin kuuluvat myös henkilötietojen käsittely poliisitoimessa, tiedustelutoiminnan valvonta, esitutkintalaki ja pakkokeinolaki. Lisäksi vaikutuksia ulottuisi muun muassa tuomioistuinten julkisuutta koskevaan lakiin, rikoslakiin, Tullin ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietosääntelyyn sekä jopa verotustietojen julkisuutta ja salassapitoa koskevaan lakiin.
Kun rikollisuutta torjutaan aiempaa varhemmin, myös tiedon käsittelyyn ja valvontaan on rakennettava selkeät säännöt.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Poliisi Suomi, rikos tai laajemmin tästä aihealueesta Uutiset -osioistamme.
