Samalla etuusjärjestelmä on altis väärinkäytöksille. Kelan mukaan tukien väärinkäyttöä pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään jatkuvasti. Kelan tuore vuosiraportti kertoo nyt karut luvut tukien väärinkäytöistä.
Raportin mukaan etuuden väärinkäytöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö pyrkii tahallisesti saamaan etuutta ilman siihen oikeuttavia perusteita. Väärinkäyttöä on myös se, että tukea maksetaan väärillä perusteilla enemmän kuin kuuluisi.
Tämä voi tapahtua esimerkiksi antamalla viranomaiselle vääriä tietoja tai asiakirjoja väärentämällä.
Tyypillisiä väärinkäytöksissä esiintyviä asiakirjoja ovat esimerkiksi tiliotteet, vuokrasopimukset, laskut ja palkkatodistukset. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa myös olennaisten tietojen salaaminen. Ihmisillä voi olla varantoja ulkomailla suomalaisten viranomaisten saavuttamattomissa.
Kela kirjasi viime vuonna yhteensä 1.017 etuuksien väärinkäytösepäilyä. Euromääräisesti epäilyt koskivat yhteensä hieman yli seitsemän miljoonan euron etuuksia. Samana vuonna etuuksia maksettiin yhteensä yli 15 miljardin euron edestä.
Väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli vain murto-osa kokonaisuudesta. Toki väärinkäytöksiä voi olla ja todennäköisesti onkin enemmän kuin pelkästään ne, mitkä on saatu tietoon.
Tilastojen mukaan eniten väärinkäytösepäilyjä liittyy perustoimeentulotukeen. Seuraavaksi yleisimpiä ovat yleinen asumistuki ja työttömyysturva. Yksi syy tähän on se, että näitä etuuksia haetaan usein toistuvasti ja hakemuksissa tarvitaan paljon hakijan omia ilmoituksia esimerkiksi tuloista ja asumisesta.
Väärinkäytösepäily voi tulla esiin esimerkiksi hakemuksen käsittelyn yhteydessä, tai jos hakijan antamat tiedot eivät vastaa aiempia tietoja. Epäily voi nousta myös etuuksien tarkistuksessa. Lisäksi tietoja voi tulla viranomaisyhteistyön kautta tai ilmiantojen perusteella.
Kun epäily syntyy, asiakasta kuullaan asiasta. Hänelle annetaan mahdollisuus selittää tilanne ja toimittaa lisätietoja ennen kuin asiassa tehdään ratkaisu. Kaikki väärinkäytösepäilyt eivät johda rikostutkintaan. Kela arvioi jokaisessa tapauksessa erikseen, onko kyseessä tahallinen toiminta ja täyttyvätkö rikoksen tunnusmerkit.
Käytännössä noin puolet väärinkäytöksistä päätyy poliisille. Väärennystapaukset ilmoitetaan poliisille aina, vaikka etuutta ei olisi ehditty maksaa. Kaikki tutkintapyynnöt eivät kuitenkaan johda rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Syitä voivat olla esimerkiksi se, ettei rikoksesta saada riittävää näyttöä tai että asia vanhenee pitkän prosessin aikana.
Kelan mukaan tärkeintä väärinkäytösten torjunnassa on niiden ennaltaehkäisy. Keskeinen työkalu on tulorekisteri, jonka avulla viranomaiset saavat reaaliaikaiset tiedot ihmisten tuloista. Näin etuuksia voidaan tarkistaa nopeasti, jos tulot muuttuvat, ja virheellisiä maksuja voidaan estää jo etukäteen.
Lisäksi Kelassa kehitetään teknisiä järjestelmiä, joilla voidaan tunnistaa esimerkiksi väärennettyjä asiakirjoja automaattisesti. Kela tekee myös tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten, kuten poliisin ja Verohallinnon kanssa. Lisäksi väärinkäytösten torjuntaa koordinoidaan kansainvälisesti esimerkiksi Pohjoismaiden ja EU:n tasolla.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Kela tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
