Puhelinhuijausten yliestyminen näkyy suomalaisten arjessa. Huijauksiin kohdistuva tietoisuus on esimerkiksi muuttanut tapaa, jolla suomalaiset käyttävät puhelinta.
Jopa 41 prosenttia vakuutusyhtiö Lähitapiolan tuoreeseen kyselyyn vastanneista kertoo vastaavansa aiempaa harvemmin vieraisiin numeroihin. Vastaajista 17 prosenttia ei enää vastaa ollenkaan vieraisiin numeroihin. Tämä ei ole aina hyvä asia, sillä soittaja voi olla esimerkiksi lääkäri tai joku muu viranomainen.
Yli puolet jättää vastaamatta ulkomaisiin soittoihin
Ulkomaisista puheluista tuleviin soittoihin jättää vastaamatta 52 prosenttia vastaajista. Noin joka viides eli 22 prosenttia jättää vastaamatta, jos soittajan numero ei ole näkyvissä.
Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia kertoo hoitavansa asioita nykyään mieluummin viestillä tai muissa digitaalisissa kanavissa. Pieni osa, 7 prosenttia vastaajista, hoitaa asiansa mieluummin kasvotusten.
– Huijausten riski on hyvä tiedostaa, jotta voimme välttyä lankeamasta niihin. Samalla kuitenkin toivon, ettei kukaan menetä ainakaan tärkeitä puheluita rikollisten pelon takia, kertoo Lähitapiola tietoturvajohtaja Petteri Ruohomäki tiedotteessa.
– Vieraasta numerosta saatetaan esimerkiksi soittaa, jos läheinen on joutunut sairaalaan, lapsen koulusta tavoitellaan, tai vaikka uusi työnantaja olisi kiinnostunut tarjoamaan työpaikkaa, Ruohomäki jatkaa.
”Toivon, ettei kukaan menetä ainakaan tärkeitä puheluita rikollisten pelon takia.”
Huijausten tunnistamiseen ei ole tiettyä yleispätevää ohjetta niiden muuttuvan luonteen vuoksi. Esimerkiksi ulkomaiseen numeroon on Ruohomäen mukaan kuitenkin harvoin syytä vastata, jos sellaista ei ole odotettavissa.
Huijarit pyrkivät usein luomaan kiireen tunnetta. He pyytävät tyypillisesti esimerkiksi pankkitunnuksia tai muita henkilötietoja erilaisten tekosyiden varjolla.
Soittajan väitteet voi varmistaa
Mikäli soittaja väittää olevansa esimerkiksi pankista, vakuutusyhtiöstä tai poliisista, voi asian varmistaa soittamalla kyseisten toimijoiden oikeaan numeroon.
Toisinaan huijari voi tekeytyä puhelimessa tuttavaksi tai käyttää esimerkiksi kaapattua WhatsApp-tiliä. Ruohomäki suosittelee sopimana läheisten kanssa erityisistä turvasanoista tai toimintatavoista, joita epäilyttävissä tilanteissa voi käyttää.
Lähitapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 024 vähintään 18-vuotiasta suomalaista 20.-27. helmikuuta 2026. Tutkimusyhtiö Verianin toteuttaman tutkimuksen tulosten tilastollinen virhemarginaali noin noin 3,1 prosenttia.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten puhelin, tietoturva, älypuhelin tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
