Tutkijat ovat onnistuneet ehkäisemään kaloja uhkaavan vesihomeen tartuntoja luonnonmukaisella keinolla. Järvisimpukoiden huomattiin suodattavan tehokkaasti homeen itiöitä vedestä ja estävän kalan mätijyvien hometartuntoja, kertoo Jyväskylän yliopisto.
Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Ruokavirasto. Kokeessa vesihomepartikkeleiden vähenemän havaittiin olevan simpukka-akvaariossa vuorokauden aikana jopa seitsemän kertaa suurempi kuin simpukattomissa kontrolliakvaarioissa.
Simpukoista apua vesiensuojeluun
Syömättä jääneidenkin itiöiden itämiskyky laski simpukka-akvaariossa. Se jäi alle neljäsosaan simpukattomiin kontrollialtaisiin verrattuna.
– Tämä tarkoittaa, että simpukat vahingoittavat homeitiöitä – syömisen lisäksi – jollakin tuntemattomalla tavalla, mikä avaa mielenkiintoisia uusia tutkimusnäkymiä, kertoo tiedotteessa väitöskirjatyön ohjaaja, yliopistolehtori, dosentti Katja Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta.
Vakuuttavin näyttö simpukoiden tehokkuudesta tuli esille, kuin kalojen mätijyviä altistettiin homeitiöille. Ilman simpukoita 93-100 prosenttia mätijyvistä homehtui vuorokaudessa, kun taas simpukka-akvaariossa vastaava osuus oli 0-3 prosenttia.
Vesihome tarttuu mätijyviin, poikasiin ja aikuisiin kaloihin. Se aiheuttaa vakavaa haittaa sisävesien kalankasvatuksessa. Vesihome uhkaa myös uhanalaisten lohikalojen suojelua. Tauti on hävittänyt viljelyssä olleita arvokkaita emokantoja.
Simpukoiden tiedetään olevan tehokkaita suodattajia.
Vesihomeen torjunta on perustunut perinteisesti kemikaaleille. Ne ovat kuitenkin kalliita, ja niiden käyttöä on terveys- ja ympäristösyistä rajoitettu.
– Simpukoiden tiedetään olevan tehokkaita suodattajia. Kaikki pienet eloperäiset partikkelit kokoluokassa 5-50 mikrometriä kelpaavat niille. Vesihomeen itiöt sattuvat tähän kokohaarukkaan, joten kokeilimme, maistuisivatko ne simpukoille, kertoo tutkimuksen vastuukirjoittaja, väitöskirjatutkija Ville Julkunen Jyväskylän yliopistosta.
Jyväskylän yliopiston professori Juoni Taskisen mukaan lähes sadan prosentin mätikuolleisuus on yleistä kalanviljelyksessä, jos torjunta-aineita ei käytetä.
– Simpukoiden avulla päästiin tässä laboratoriotutkimuksessa lähelle täyttä suojausta – luonnonmukaisella keinolla ilman kemikaaleja, Taskinen iloitsee.
Tutkimus on saanut tukea Nesslingin Säätiöiltä ja Wihurin rahastosta, jotka tukevat tutkija Ville Julkusen väitöstutkimusta. Tutkimus julkaistiin Freshwater Biology -tiedelehdessä kesäkuussa 2026.
Lähde: Jyväskylän yliopisto
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kala, luonto, simpukka tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
