Historiallinen hetki koitti maanantaina 10. elokuuta, kun Suomen ja Ruotsin välinen matkustajajunaliikenne alkoi. VR:n matkustajajunat aloittivat tuolloin liikennöinnin Oulun, Tornion ja Haaparannan välillä, kertoo Finatraffic.
Suomen ja Ruotsin välillä oleva raja ylitetään matkustajajunalla jatkossa kahden päivittäisen vuoron voimin molempiin suuntiin. Vuoroja liikennöidään viikon jokaisena päivänä.
Kaksi päivittäistä vuoroa päivässä
Suomen ja Ruotsin rajan ylittävää matkustajajunaliikennettä on ollut ennenkin. Se kuitenkin päättyi vuonna 1988.
Etäisyyttä Tornion ja Ruotsin puolella sijaitsevan Haaparannan välillä on vain pari kilometriä. Tästäkin huolimatta maiden välisen matkustajajunaliikenteen käynnistäminen on vaatinut runsaasti töitä sekä Suomen että Ruotsin viranomasilta.
Ennen junaliikenteen aloittamista tulli- ja rajanylityskäytäntöjä on yhdenmukaistettu, kuten myös raideliikenteen teknisiä yksityiskohtia. Lisäksi ratatekniikkaa on päivitetty.
Oulu-Torni-Haaparanta -junayhteyden toteutuksen kokonaiskustannukset ovat Fintrafficin mukaan noin 37 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoittajina toimivat Suomen ja Ruotsin valtiot, EU, Tornion ja Oulun kaupungit sekä Meri-Lapin kehittämiskeskus.
37 miljoonan euron hanke
– Suomalaiset dieselveturien vetämät tavarajunat ovat liikkuneet jo aiemmin Tornio-Haaparanta -väliä ja niitä varten on rakennettu Suomen raideleveyttä vastaava rata. Nyt rata piti kuitenkin vielä sähköistää VR:n matkustajaliikenteen sähkövetureita varten, kertoo tiedotteessa Fintrafficin raideliikenteenohjauksen liikenteenohjauksen asiantuntija Tuomo Pääkkönen.
Pääkkösen mukaan muutoksia tehtiin lisäksi liikenteenohjauksessa käytettäviin asetinlaitteeseen ja turvalaitteisiin. Fintraffic vastaa junien liikenteenohjauksessa Suomen puolelta Haaparannan asemalle saakka.
Pääkkösen mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Fintraffic ohjaa liikennettä toisen valtion alueella. Fintraffic on tehnyt tiivistä yhteistyötä Ruotsissa vastaavan Trafikverketin kanssa. Yhteistyö ulottui matkustajainformaation teknisestä kehittämisestä aina viestinnän toimintamallien suunnitteluun.
Fintraffic, Trafikverket ja Väylävirasto kartoittivat uuden yhteyden riskit tarkasti. Toimijat ovat myös harjoitelleet yhdessä liikenteenohjauksen käytäntöjä ja toteuttaneet häiriötilanneharjoituksen.
Käytämme koodikieltä esimerkiksi silloin, kun liikenne pitää keskeyttää.
– Löysimme noin kolmesataa erilaista riskiä ja loimme tarkat toimintamallit ja vastuunjaon, joiden mukaan toimimme, mikäli jokin riski realisoituu, Pääkkönen kertoo.
Fintraffick ja Trafikverket ovat kehittäneet jopa yhteisen koodikielen häiriötilanteita varten. Koodeilla varmistetaan, että tapahtumasta muodostuu virheetön tilannekuva kaikille toimijoille.
– Käytämme koodikieltä esimerkiksi silloin, kun liikenne pitää keskeyttää ja radan sähköt katkaista. Olemme sopineet, että ongelmatilanteissa viestitään aina puhelimitse. Näin voimme varmistaa viestin virheettömän ja viiveettömän perillemenon, Pääkkönen kertoo.
Lähde: Fintraffic
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten juna, Ruotsi, Tornio tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
