Suomi kuuluu eniten koulutukseen rahaa käyttävien maiden joukkoon Euroopassa. Eurostatin lukuihin perustuva tuore vertailu paljastaa samalla huomattavia eroja siinä, kuinka paljon Euroopan maat koulutukseen panostavat ja kuinka hyvin käytetty raha näkyy varsinaisissa oppimistuloksissa.
Vertailun mukaan Ruotsi käytti vuonna 2023 koulutukseen 6,8 prosenttia bruttokansantuotteestaan, mikä oli Eurostatin tarkastelemien maiden korkein osuus. Myös Suomi, Islanti, Belgia ja Tanska käyttivät koulutukseen yli kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan.
Rahallinen panostus ei takaa hyviä perustaitoja
Toisessa ääripäässä oli Romania, jossa osuus jäi 2,97 prosenttiin. Kreikassa koulutukseen käytettiin 3,33 prosenttia bruttokansantuotteesta.
EU-maat käyttivät koulutukseen vuonna 2023 yhteensä noin 806 miljardia euroa. Tämä on 4,7 prosenttia koko unionin bruttokansantuotteesta. Vuonna 2014 koulutukseen käytettiin hieman enemmän rahaa Euroopan unionissa, nimittäin 4,96 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Järjestys muuttuu, kun koulutusmenoja tarkastellaan opiskelijaa kohden ja maiden erilaiset hintatasot otetaan huomioon. Luxemburg käytti vuonna 2022 koulutukseen vain 3,74 prosenttia bruttokansantuotteestaan, mutta opiskelijaa kohden laskettu panostus oli ylivoimaisesti EU:n suurin. Myös Saksassa käytetään paljon rahaa opiskelijaa kohti.
Bulgariassa tilanne oli lähes päinvastainen. Maa käytti koulutukseen 4,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan eli lähelle EU keskiarvoa yltävän osuuden, mutta opiskelijaa kohden rahaa käytettiin vähiten koko unionin alueella.
Koulutusmenoja verrataan 15-vuotiaiden PISA-tuloksiin.
No entäpä sitten, kun koulutusmenoja verrataan 15-vuotiaiden PISA-tuloksiin. Suuri rahallinen panostus ei automaattisesti takaa hyviä perustaitoja. Vuoden 2022 PISA-tutkimuksessa 26,2 prosenttia EU oppilaista jäi lukutaidossa OECD määrittelemän perustason alapuolelle. Matematiikassa osuus oli peräti 29,5 prosenttia.
Parhaiten matematiikan vertailussa pärjäsi Viro, jossa vain 15 prosenttia oppilaista jäi perustason alapuolelle. Seuraavina tulivat Irlanti ja Tanska noin 19–20 prosentin osuuksilla. Samat maat kuuluivat kärkeen myös lukutaidossa.
Latvia puolestaan osoittaa, että hyviin tuloksiin välttämättä tarvita Euroopan suurimpia koulutusmenoja. Sen sijaan Maltalla rahaa käytettiin rahaa opiskelijaa kohden EU keskiarvoa enemmän, mutta oppimistulokset jäivät heikoiksi. Vertailussa näkyy myös oppilaiden eriarvoisuus, koska heikommassa asemassa olevat lapset pärjäävät selkeästi muita huonommin.
Suomen oppimistulokset ovat romahtaneet viime vuosina, eikä se kuulu valtavasta rahamäärästä huolimatta enää Euroopan unionin ykkösmaaksi. Edellä ovat Viro ja Irlanti. Suomi sijoittuu silti EU:n keskiarvon yläpuolelle. Suomen ja Ruotsin ero on hyvin pieni.
Lähde: Eurostatin tilastot 1, 2 ja 3
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Euroopan unioni, koulu tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
