Pitkä koronatauti, krooninen väsymysoireyhtymä, traumaperäinen stressihäiriö, nivelreuma ja MS-tauti vaikuttavat ensi näkemältä hyvin erilaisilta sairauksilta.
Niitä yhdistää myös monelle potilaalle tuttu oire, johon kuuluu poikkeuksellisen voimakasta ja toimintakykyä heikentävää väsymystä.
Sairauksien lähtökohdat ovat hyvin erilaiset
Nyt tutkijat ovat löytäneet viitteitä siitä, miksi näin erilaiset sairaudet voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita.
Itä-Englannin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin, että sairauksien taustalla olevat geneettiset muutokset voivat vaikuttaa samoihin elimistön biologisiin järjestelmiin.
Tutkijat puhuvat jopa eräänlaisesta yhdistävästä teoriasta, mikä liittyy väsymyksen biologiseen taustaan. Tutkimus julkaistiin vertaisarvioidussa Journal of Translational Medicine -tiedelehdessä.
Sairauksien lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Pitkä koronatauti seuraa SARS-CoV-2-infektiota. PTSD voi puolestaan kehittyä traumaattisen kokemuksen seurauksena.
Tutkijat halusivat selvittää, löytyisikö ilmiölle yhteinen biologinen selitys.
Nivelreuma ja MS-tauti ovat autoimmuunisairauksia. Silti potilaat voivat kärsiä samankaltaisesta oirekirjosta, eli lamauttavasta väsymyksestä, aivosumusta, keskittymisvaikeuksista, unihäiriöistä, autonomisen hermoston toimintahäiriöistä ja huomattavasti heikentyneestä toimintakyvystä.
Tutkijat halusivat selvittää, löytyisikö ilmiölle yhteinen biologinen selitys.
Yksittäisiä yhteisiä geenejä löytyi vähän. Yhteys paljastui vasta, kun tutkijat tarkastelivat sitä, miten geenit toimivat osana laajempia biologisia verkostoja. Sairaudet saattavatkin liittyä toisiinsa laajemmalla skaalalla arvioituna.
Yhteisiä järjestelmiä löytyi muun muassa immuunipuolustuksen ja tulehdusreaktioiden säätelystä, solujen energiantuotannosta, aineenvaihdunnasta, elimistön stressireaktioista ja hormonitoiminnan säätelystä.
Stressihormonien toimintaa ja tulehdusreaktioita
Havainto tarjoaa yhden mahdollisen selityksen sille, miksi esimerkiksi virusinfektio ja psyykkinen trauma voivat lopulta aiheuttaa osittain samanlaisia fyysisiä oireita.
Tutkijoiden mukaan koronainfektio voi saada aikaan pitkittyneen immuunijärjestelmän aktivoitumisen. Voimakas trauma voi puolestaan häiritä stressihormonien toimintaa ja tulehdusreaktioita.
Lähtötilanteet ovat tietenkin erilaiset, mutta häiriöt voivat tutkimuksen perusteella päätyä vaikuttamaan samoihin energiantuotantoa, immuunijärjestelmää ja solujen palautumiskykyä sääteleviin biologisiin verkostoihin.
Jos näiden järjestelmien toiminta jää pitkäksi aikaa häiriintyneeksi, niin seurauksena voi tutkijoiden mukaan olla useissa sairauksissa nähtävä syvä uupumus. Kaikki tämä voi liittyä myös T-solujen uupumiseen. Siinä pitkään aktivoituneina olleet immuunisolut menettävät vähitellen toimintakykyään.
Immuunisolut menettävät vähitellen toimintakykyään.
Tutkimus saattaa tulevaisuudessa auttaa myös diagnostiikassa. Esimerkiksi väsymysoireyhtymä ja pitkä koronatauti todetaan nykyisin pitkälti oireiden perusteella, eikä niiden tunnistamiseen ole yleisesti hyväksyttyä laboratoriotestiä.
Tutkijat toivovat, että yhteisten biologisten muutosten tunnistaminen voisi aikanaan johtaa verikokeisiin, joilla sairauksien taustalla olevia muutoksia pystyttäisiin mittaamaan.
Lähde: Journal of Translational Medicine
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten nukkuminen, unettomuus, univelka, väsymys tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
