Suomessa pilkitään kaloja talvisin ja se todistaa, että eväkkäät voivat mainiosti myös jään alla. Nyt on kuitenkin selvitetty asiaa hieman tarkemmin.
Uudessa tutkimuksessa on tarkasteltu minne järvien kalat itseasiassa menevät talvella, kun veden pinta jäätyy.
Tutkijat seurasivat kaloja
Kanadalaistutkijat selvittivät asiaa seuraamalla kalojen liikkeitä jään alla. Tutkimuksessa paljastui, että kalat eivät välttämättä hakeudu talveksi järven syvimpiin osiin.
Sen sijaan veden lämpötila näyttää ohjaavan niiden sijaintia. Ratkaisevaksi osoittautui yllättävän tarkka lämpötila. Se on noin kaksi astetta, +2 celsiusastetta (°C).
Toronton yliopiston tutkijat selvittivät järvitaimenten talvista käyttäytymistä 11 kanadalaisessa järvessä. Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedelehdessä.
Tutkijat havaitsivat, että järvitaimenet hakeutuivat talvella mielellään noin kaksiasteiseen veteen. Sen sijaan se, kuinka syvältä sopiva lämpötila löytyi, vaihteli huomattavasti järvestä toiseen. Toisissa järvissä kalat liikkuivat aivan jään tuntumassa, kun taas toisissa ne viettivät talvensa huomattavasti syvemmällä.
Voi auttaa myös pilkkijöitä valitsemaan kalastuspaikkansa.
Tutkijoiden mukaan havainto auttaa ymmärtämään, miksi saman lajin kalat voivat käyttäytyä talvella niin eri tavoin eri järvissä. Tämä voi auttaa myös pilkkijöitä valitsemaan kalastuspaikkansa paremmin.
Kesällä järvien pintavesi lämpenee. Silloin viileää vettä suosivat kalat hakeutuvat syvemmälle. Talvella tilanne muuttuu päinvastaiseksi. Vesi on tiheimmillään noin neljän asteen lämpötilassa. Siksi järven syvimmissä osissa voi talvella olla lämpimämpää vettä kuin aivan jään alapuolella.
Järven lämpötilakerrostuminen riippuu kuitenkin myös sen muodosta, syvyydestä ja tuuliolosuhteista. Laajoissa ja tuulisissa järvissä vesi voi sekoittua tehokkaasti ennen jäätymistä, jolloin kylmä vesi ulottuu syvemmälle.
Sen sijaan suojaisissa ja syvissä järvissä vesi sekoittuu heikommin, jolloin syvemmissä vesikerroksissa säilyy enemmän lämpöä. Tästä seuraa, että samaa lämpötilaa etsivät kalat voivat päätyä aivan eri syvyyksiin.
Tulokset pätevät myös Suomessa
Esimerkiksi Kanadan Algonquinin kansallispuiston suojaisissa järvissä järvitaimenet viihtyivät yleensä matalassa vedessä.
Suuressa ja tuulille alttiissa Simcoejärvessä ne puolestaan oleskelivat syvemmällä. Vaikka tutkimuksessa seurattiin pohjoisamerikkalaista järvitaimenta, järvien lämpötilakerrostumiseen vaikuttavat samat fysiikan lait myös Suomessa.
Lähde: Proceedings of the National Academy of Sciences
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kalastus, pilkkiminen tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
