Huijarit eivät lomaile kesälläkään. Suomalaisista noin 35 prosenttia on kertonut joutuneensa petosrikoksen uhriksi viimeisen vuoden aikana. Asia käy ilmi vakuutusyritys Mysafetyn teettämässä tutkimuksessa. Yleisin petoksen muoto on tietojen kalastelu 38 prosentin enemmistöllä.
Petosrikoksista 21 prosenttia on puhelinhuijauksia ja yhtä suuri prosentti liittyy nettiostoksiin ja harhaanjohtavaan mainontaan. Noin joka kymmenes petos on lasku- tai maksukorttihuijaus. Tutkimuksen mukaan 51 prosenttia petoksista tapahtuu sähköpostitse. Muita yleisiä kanavia petoksille ovat tekstiviestit, 35 prosenttia, puhelinsoitot, 29 prosenttia ja sosiaalinen media, 24 prosenttia. Petosrikoksista suomalaiset pelkäävät eniten identiteettivarkautta ja toiseksi eniten maksukorttihuijausta.
Epäilyttävän viestin tapauksessa on syytä tarkistaa, onko lähettäjän sähköpostiosoite tai puhelinnumero aito. Huijarit pystyvät jäljittelemään aitojen lähettäjien nimiä jopa niin, että huijausviesti voi näkyä samassa viestinäkymässä oikean lähettäjän viestien kanssa. Petosviestit sisältävät yleensä linkin huijaussivustolle, jossa pyydetään esimerkiksi käyttäjätunnuksia, pankkitunnuksia tai maksukortin tietoja.
Tutkimuksen toteutti Mysafetylle pohjoismainen tutkimusyritys Novus. Nettipaneelina 14. helmikuuta – 3. maaliskuuta toteutettuun kyselyyn vastasi 505 suomalaista, 503 ruotsalaista ja 500 norjalaista 18-79-vuotiasta. Virhemarginaali on maksimissaan 4,4 prosenttiyksikköä.
