Puheteknologiat yleistyvät nopeasti arjessa aina älykelloista puheohjattuihin palveluihin. Samalla kasvaa myös riski yksityisyyden vaarantumisesta. Aalto-yliopiston tutkijat varoittavat, että ihmisen ääni voi paljastaa huomattavasti enemmän tietoa kuin puhuja itse tiedostaa.
Äänestä voidaan erilaisten ohjelmien avulla saada tietoja esimerkiksi terveydentilasta, sosiaalisesta taustasta, mielipiteistä sekä tunnetiloista. Henkilö voi siis pelkästään puhumalla antaa omalla äänellään toiselle taholle tietoja, joita ei olisi halunnut antaa.
Puhe- ja kieliteknologian professori Tom Bäckströmin mukaan puheeseen koodautuu väistämättä arkaluonteista tietoa. Erot intonaatiossa, puhenopeudessa ja sanavalinnoissa voivat viitata esimerkiksi koulutustasoon tai poliittiseen suuntautumiseen. Hengitys, äänenlaatu ja puheen rytmi saattavat puolestaan paljastaa tietoja sairauksista tai muutoksista terveydessä.
Tietokoneet pystyvät jo nyt tunnistamaan osan puheen eri piirteistä, ja ohjelmien kehitys etenee nopeasti. Tutkijat näkevätkin jo riskin siinä, että puheesta pääteltyä tietoa käytetään tulevaisuudessa ihmisiä vastaan.
Äänianalyysi voi tulevaisuudessa vaikuttaa esimerkiksi vakuutusten hinnoitteluun, rekrytointeihin tai hoitojen markkinointiin ilman, että henkilö itse on tietoinen tällaisista päätöksistä. Lisäksi jatkuvan kuuntelun tai tarkkailun tunne voi olla psykologisesti kuormittavaa, vaikka tietoa ei käytettäisikään suoraan väärin.
Tämän ongelman ratkaisemiseksi Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on kehittänyt uuden mittarin, jolla voidaan arvioida kuinka paljon ja millaista tietoa yksittäinen puhetallenne sisältää. Tutkimuksen tavoitteena on luoda pohja suojakeinoille, kuten puheen käsittelylle suoraan laitteessa, mikä auttaa poistamaan puheesta turhan yksityisen tiedon.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten terveys, tutkimus tai laajemmin tästä aihealueesta Digi, Terveys -osioistamme.
