Alkuvuoden pitkäkestoisista kovista pakkasjaksoista huolimatta jääpeite on osassa Suomea ajankohtaan nähden ohutta. Jääpeite on huomattavasti ajankohdan keskiarvoa ohuempaa Itä- ja Keski-Suomessa.
Jääpeite oli vahvistunut helmikuun alussa havaintopaikoilla pääsääntöisesti 1-9 senttimetriä, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Jäänpaksuus vaihteli 10. helmikuuta tehdyissä mittauksissa Etelä-Suomessa 25-44 senttimetrin välillä. Jääpeitteen paksuus oli ajankohtaan nähden keskimääräistä tai hieman ohuempaa.
Keskisessä Suomessa Pirkanmaan pohjoisosista Oulujärvelle ja Kainuuseen asti jäänpaksuus vaihteli hieman alle 30 senttimetristä reiluun 40 senttimetriin. Alueen itäosassa jääpeite oli jopa 10-17 senttimetriä keskimääräistä ohuempaa.
Lapissa jäänpaksuus oli 52-63 senttimetriä. Lukema vastasi pääsääntöisesti ajankohdan keskimääräistä paksuutta.
Suomen ympäristökeskus muistuttaa jääpeitteen voivan olla petollisen heikkoa erityisesti selkävesillä, virtapaikoissa, kapeikoissa sekä ojien ja putkien purkupaikkojen lähellä. Heikkojen alueiden havainnointi voi olla vaikeaa lumipeitteen vuoksi.
Jään kantavuutta ei voi nähdä silmämääräisesti, vaan se tulee varmistaa esimerkiksi kairan tai metallikärkisen jääsauvan avulla. Jotta jää kantaa yksin kävelevän ihmisen, on kirkasta ja kovaa teräsjäätä oltava vähintään 5-10 senttimetriä koko kulkureitillä.
Suomen ympäristökeskus päivittää arvion jäätilanteesta kolme kertaa kuukaudessa. Arvio perustuu 46 havaintopaikan mittauksiin, jotka suoritetaan kuukauden 10., 20. ja 30. päivän paikkeilla.
Tuoreimmat havainnot jäänpaksuudesta löytyvät Suomen ympäristäkeskuksen jäätilannekartalta, johon jokainen voi tallentaa omia havaintojaan. Pelkän kartan arvioiden ja havaintojen perusteella jäälle ei kuitenkaan tulisi mennä, sillä jään laatu ja paksuus vaihtelevat suuresti vesistöjen sisällä.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten järvi, jää, meri, talvi tai laajemmin tästä aihealueesta Viihdeuutiset -osioistamme.
.
