Lihavuus on noussut yhdeksi länsimaiden suurimmista terveyshaasteista. Ihmisten käyttäytymistä ja tottumuksia on yritetty ohjata ruokavalioiden ja liikuntasuositusten avulla. Nyt australialaistutkijat uskovat, että ratkaisua kannattaa etsiä myös tavallisesta työelämästä.
Queenslandin yliopiston tutkijat havaitsivat laajassa kansainvälisessä vertailussa, että lihavuus on keskimääräistä yleisempää maissa, joissa tehdään pitkiä työpäiviä ja paljon työtunteja.
Työ muuttunut vuosikymmenissä
Yksi syy on siinä, että työtä on tehty aina, mutta työelämä itsessään on muuttunut valtavasti viime vuosikymmenten aikana.
Vielä muutama sukupolvi sitten suuri osa suomalaisistakin työskenteli maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa tai muissa fyysisesti kuormittavissa ammateissa.
Nykyisin yhä useampi viettää työpäivänsä tietokoneen ääressä istuen. Samaan aikaan arjen fyysinen aktiivisuus on vähentynyt myös työn ulkopuolella. Lyhyetkin matkat taitetaan kulkuneuvoilla, kodinkoneet tekevät suuren osan kotitöistä ja monet vapaa-ajan harrastukset ovat tasapersuksilla ruudun ääressä.
Tutkijoiden mukaan lihavuuden taustalla ei olekaan pelkästään ruokavalio, vaan myös laajempi elämäntavan muutos. Ihmisen elimistö on kehittynyt aikana, jolloin liikkuminen oli välttämätöntä jokapäiväisen selviytymisen kannalta. Aiemmin ihminen liikkui pelkästään ravintoa saadakseen.
Pitkät työpäivät voivat lisätä stressiä ja nostaa kortisolihormonin tasoa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 33 OECD-maan kehitystä vuosina 1990–2022. Tutkijoiden mukaan työajan lyhentäminen voisi auttaa ihmisiä liikkumaan enemmän, nukkumaan paremmin ja syömään terveellisemmin.
– Pitkät työpäivät voivat lisätä stressiä ja nostaa kortisolihormonin tasoa, mikä on yhdistetty painonnousuun. Kun ihmisillä on enemmän aikaa palautumiseen, liikuntaan ja terveellisen ruoan valmistamiseen, vaikutukset voivat näkyä myös painossa, tutkija Pradeepa Korale-Gedara totesi Euroopan lihavuuskongressissa.
Tutkimuksen mukaan yhden prosentin vähennys vuosittaisessa työajassa liittyi keskimäärin 0,16 prosentin laskuun lihavuudessa. Nelipäiväisen työviikon kannattajat uskovat, että ylimääräinen vapaa päivä voisi auttaa miljoonia ihmisiä tekemään terveellisempiä valintoja.
Lyhyempi työviikko tarkoittaa pienempiä tuloja
Kaikki eivät kuitenkaan ole vakuuttuneita. Kriitikot huomauttavat, että lyhyempi työviikko tarkoittaa myös pienempiä tuloja. Aiemmissa tutkimuksissa pienituloisuus on myös yhdistetty korkeampaan lihavuusriskiin, joten nämä työviikon lyhentämisen vaikutukset voivat kumota toisensa.
Tutkijat korostavatk, että työajan lyhentäminen yksin ratkaise lihavuusepidemiaa. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että työelämän rakenteilla voi olla suurempi vaikutus kansanterveyteen kuin aiemmin on ymmärretty. Ehkäpä töihin voisi ottaa pakolliseksi liikuntatunnit koulumaailman tyyliin?
Lähde: The Guardian, Nature
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten etätyö, onnellisuus, toimisto tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
