Jo mummo aikanaan sanoi, että ei oppi ojaan kaada. Suomen koulutusjärjestelmä on pyrkinyt kiinnittämään lapsia osaksi yhteiskuntaa tuottavina kansalaisina.
Tuoreiden lukujen mukaan suomalaisvankien koulutustausta on selvästi muuta väestöä heikompi. Noin 70 prosentilla vangeista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta. Noin joka kymmenenneltä puuttuu jopa perusasteen koulutus.
Vankilassa hoitava kouluttaa itseään
Nyt vankiloissa järjestettävää opetusta halutaan kehittää. Ideana on, että mahdollisimman moni voisi käyttää vankila-aikansa myös opiskeluun.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä oikeusministeriön tuoreessa vankilaopetuksen toimintamallissa tavoitteeksi asetetaan, että ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat vangit etenisivät kohti toisen asteen tutkintoa.
Jos peruskoulun päättötodistuskin puuttuu, niin ensimmäisenä tavoitteena on saada edes se suoritettua.
Vankilaopetus kattaa jatkossa perusopetuksen, aikuisten perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan TUVA-koulutuksen sekä vapaan sivistystyön koulutuksen.
Koulutuspolku lähtötason mukaan
Käytännössä tavoitteena on rakentaa vangille koulutuspolku hänen lähtötasonsa mukaan. Kaikissa vankiloissa pitäisi olla riittävästi sellaista koulutusta, joka auttaa myöhemmin työllistymään, jatkamaan opintoja ja palaamaan osaksi yhteiskuntaa.
Vankiloihin halutaan myös lisää lähiopetusta, lukiokoulutusta ja TUVA-koulutusta niille, joiden valmiudet eivät vielä riitä suoraan tutkintoon johtaviin opintoihin. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää vankeihin, joilla on oppimisvaikeuksia tai muita tuen tarpeita.
Tarve on valtavan suuri. Muutaman vuoden tutkimustiedon mukaan jopa 60 prosentilla rikostaustaisista nuorista on kehitykselliseen kielihäiriöön liittyviä vaikeuksia puheen tuottamisessa tai ymmärtämisessä.
Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on uusintarikollisuuden ehkäiseminen. Sivistys on kaiken yhteiskuntatoiminnan lähtökohtana modernissa maailmassa. Koulutuksen arvioidaan parantavan vangin mahdollisuuksia päästä vapautumisen jälkeen töihin ja kiinnittyä takaisin yhteiskuntaan.
Pelkkä rangaistus ei yleensä vähennä rikollisuutta.
Opiskelu kehittää myös esimerkiksi ongelmanratkaisutaitoja ja kriittistä ajattelua. Työ ja parempi elämänhallinta voivat puolestaan pienentää riskiä palata rikolliseen elämäntapaan.
Raportissa todetaan suoraan, että pelkkä rangaistus ei yleensä vähennä rikollisuutta ja että koulutus on yksi vaikuttavimmista keinoista auttaa vapautuvaa vankia takaisin työelämään ja yhteiskuntaan.
Tavoitteena on lisäksi huolehtia siitä, että opinnot eivät katkea esimerkiksi vangin siirtyessä vankilasta toiseen. Myös vapautumisen jälkeistä opiskelun jatkumista halutaan helpottaa.
Lähde: Vankilaopetuksen toimintamalli
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten vankila tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
