Sosiaalisen median algoritmi oppii nopeasti, millaiset videot saavat käyttäjän pysähtymään, katsomaan ja jatkamaan selaamista. Tuoreen tutkimuksen perusteella personoinnilla voi kuitenkin olla ikävä kääntöpuoli.
Jos käyttäjällä on jo masennusoireita, niin hänen TikTok- tai Instagram-syötteensä voi alkaa tarjota enemmän masennukseen ja kielteisiin tunteisiin liittyvää sisältöä.
Algoritmi aiheuttaa masentuneissa kierteen
Tämä voi muodostaa itse itseään ruokkivan kierteen. University of Texas at Dallasin tutkijat tarkastelivat 60 nuorta aikuista, joiden keski-ikä oli noin 20 vuotta. Osallistujien masennus- ja ahdistusoireita arvioitiin.
Sen jälkeen he katsoivat kahdenlaisia videoita, eli omien Instagram- tai TikTok-tiliensä algoritmien heille suosittelemia videoita sekä yleisesti suosittuja videoita. Yleisiä videoita ei ollut valittu juuri kyseiselle käyttäjälle. Tutkimus julkaistiin Computers in Human Behavior -tiedelehdessä.
Tutkijoiden mukaan ajan määrää olennaisempaa on se, mitä algoritmi käyttäjälle tuona aikana näyttää. Videoiden katseluiden aikana mitattiin osallistujien aivotoimintaa. Tutkijat tarkastelivat erityisesti otsalohkojen niin sanottua alfa-epäsymmetriaa, jota käytetään tunteiden käsittelyyn ja motivaatioon liittyvän aivotoiminnan tutkimisessa.
Vasemman puolen suhteellista aktiivisuutta on yhdistetty myönteisempään tunteiden käsittelyyn ja oikean puolen painottumista kielteisempään käsittelyyn ja vetäytymiseen.
Aivojen reagointi personoituihin videoihin oli yhteydessä masennusoireisiin.
Näin tutkijat pystyivät tarkastelemaan aivojen reaktioita samalla hetkellä, kun ihminen katseli juuri hänelle algoritmin valitsemaa sisältöä. Aiempi tutkimus on perustunut pitkälti käyttäjien jälkikäteen antamiin vastauksiin ja itsearvioihin. Tuloksissa huomioitiin myös osallistujien käyttämä kokonaisruutuaika. Löytyi huolestuttava yhteys.
Mitä enemmän osallistujalla oli masennusoireita, sitä enemmän hänen henkilökohtaisissa suosituksissaan esiintyi masennukseen liittyvää sisältöä. Myös hänen aivojensa reagointi personoituihin videoihin oli yhteydessä masennusoireisiin. Yhteys erosi siitä, mitä havaittiin yleisesti suosittujen videoiden katselun aikana.
Tutkijoiden mukaan vaarana on kielteinen kierre. Käyttäjän mieliala ja käyttäytyminen vaikuttavat siihen, mihin hän somessa reagoi ja sitten algoritmi oppii reaktioista sekä alkaa tarjota lisää samankaltaista sisältöä.
Nuorille näytettiin etenkin ihmissuhteita käsitteleviä julkaisuja. Myönteisessä videossa saatettiin esimerkiksi näyttää ystävien tukevan toisiaan, kun taas kielteisessä videossa aiheena saattoi olla riita tai konflikti.
Tutkijat keräävät parhaillaan aineistoa myös 13–16-vuotiailta nuorilta.
Tutkijoiden mukaan ongelmaan on myös ratkaisu, kun käyttäjät pyrkisivät aktiivisesti murtamaan algoritmeja ja vaikuttamaan omaan sosiaalisen median sisältöönsä.
Tutkijat ovat opettaneet esimerkiksi nuorille, kuinka myönteistä sisältöä voi lisätä seuraamalla ja käyttämällä aktiivisesti sellaisten sisällöntuottajien julkaisuja, joita haluaa nähdä enemmän. Samalla kielteisen sisällön määrää voi pyrkiä vähentämään. Algoritmi voidaan opettaa uudelleen.
Tutkijat keräävät parhaillaan aineistoa myös 13–16-vuotiailta nuorilta. Tavoitteena on päästä myöhemmin selvittämään pidempikestoisessa tutkimuksessa, miten algoritmien tekemät suositukset ja nuorten tunnetilat vaikuttavat toisiinsa ajan kuluessa.
Lähde: Computers in Human Behavior
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten masennus, selfie, älypuhelin, älypuhelin ja lapset tai laajemmin samasta aihealueesta Digi -osioistamme.
