Suomeen suunnitellaan datakeskuksia nyt sellaisella vauhdilla, että kyse on jo kokonaan uudesta teollisuudenalasta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n investointidatan perusteella Suomessa oli 3. syyskuuta vireillä noin 141 datakeskushanketta. Datakeskusrekisterissä hankkeita oli jo 147.
Kaikki datakeskukset tuskin toteutuvat
Tällainen hankebuumi tulee muuttamaan myös Suomen maisemaa melkoisesti. Kaikki lähes 150 datakeskusta ei ole vielä rakenteilla. Ei ole myöskään varmaa, että kaikki toteutuisivat.
EK:n 3. syyskuuta päivitetyn investointidatan mukaan niistä 16 on käynnistysvaiheessa ja 29 on saanut investointipäätöksen. Lisäksi 96 hanketta on vasta suunnittelu- tai esiselvitysvaiheessa.
Hankkeet vaativat laajan esiselvitys-, kaavoitus-, ympäristövaikutusten arviointi- tai lupavaiheen. Datakeskusrekisteri antaa hieman eri lukuja ja esittää, että rakenteilla ja toiminnassa olisi yhteensä jo 54 datakeskusta.
Mittakaava on joka tapauksessa suuri. Datakeskuksia rakennetaan parhaillaan muun muassa Kouvolaan, Espooseen, Mikkeliin, Kajaaniin, Lappeenrantaan, Mäntsälään ja Ouluun. Kaiken kaikkiaan hankkeet jakautuvat 85 eri paikkakunnalle.
Tekoälyyn käytettävissä keskuksissa tarvitaan tehokkaita suorittimia.
Datakeskus ei ole vain suuri halli täynnä tietokoneita. Se tarvitsee valtavan määrän sähköä, tehokkaat tietoliikenneyhteydet ja jäähdytyksen. Keskuksen sisällä on suuri määrä palvelimia, tallennuslaitteita ja verkkolaitteita. Tekoälyyn käytettävissä keskuksissa tarvitaan tehokkaita suorittimia.
Kuten tiedetty, niin datakeskus tarvitsee sähköä ympäri vuorokauden. Palvelinten lisäksi sitä tarvitaan esimerkiksi jäähdytykseen ja keskuksen muuhun tekniikkaan.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoi elokuussa, että sähköverkkoon liittymissopimuksen jo tehneiden datakeskushankkeiden suunniteltu lopullinen teho on yhteensä lähes viisi gigawattia.
Jos tällä viiden gigawatin teholla käytettäisiin sähköä yhtäjaksoisesti vuoden jokaisena tuntina, niin sähköä kuluisi laskennallisesti noin 44 terawattituntia vuodessa.
Yli puolet Suomen sähkönkulutuksesta
Laskimme tämän summan tekoälyllä, koska tavallisen ihmisen on mahdotonta hahmottaa näin suuria sähkönkulutusmääriä. Suomessa kulutetaan nykyisin sähköä kaikkiaan noin 85 terawattituntia vuodessa. Tämä luku antaa perspektiiviä kulutukseen.
Teoreettisesti puhuttaisiin sellaisen sähkömäärän tarpeesta, joka vastaisi yli puolta koko Suomen nykyisestä vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Kyse ei ole varsinaisesta ennusteesta, vaan ainoastaan teoreettisesta skenaariosta. Datakeskusten kaikkia vaikutuksia esimerkiksi ympäristölle on mahdoton ennustaa etukäteen.
Fingridin mukaan liittymissopimuksen tehneet uudet suuret sähkönkulutushankkeet voisivat toteutuessaan kasvattaa Suomen sähkönkulutusta viidessä vuodessa jopa 40 prosenttia.
Samaan aikaan kansalaisia vaaditaan sähköistämään kotinsa ja autonsa. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomeen tarvitaan lisää sähköntuotantoa ja sähköverkkoa on vahvistettava. Ja perustellusti voidaan epäillä, että tavallinen kuluttaja maksaa koko lystin.
Suomen viileä ilmasto on tässä etu.
Sähkön lisäksi datakeskus voi tarvita vettä jäähdytykseen. Palvelimet tuottavat jatkuvasti lämpöä, joka on saatava ulos. Jäähdytyksessä voidaan käyttää esimerkiksi ulkoilmaa, vettä tai suljettuja nestejäähdytysjärjestelmiä. Suomen viileä ilmasto on tässä etu, ja tämä on myös yksi syy miksi meille suunnataan.
Datakeskusten synnyttämä lämpö voidaan myös hyödyntää. Suomessa on useiden hankkeiden yhteydessä suunniteltu hukkalämmön johtamista kaukolämpöverkkoon.
Tällöin palvelinten tuottamalla lämmöllä voidaan lämmittää rakennuksia. Datakeskusten määrän kasvu nostaa esiin myös turvallisuuskysymyksiä.
Keskuksissa voidaan käsitellä arkaluonteisia tietoja sekä pyörittää yhteiskunnan käyttämiä digitaalisia palveluita. Lisäksi tulipalo, sähkökatko, tekninen vika tai tietoliikenneyhteyden katkeaminen voi häiritä keskuksen toimintaa.
Tekniset vaatimukset valmistelussa
Fingrid valmistelee parhaillaan yli 30 megawatin suuruisille sähkönkuluttajille uusia teknisiä vaatimuksia.
Datakeskusten kaltaisilta suurkuluttajilta edellytettäisiin muun muassa kykyä selvitä sähköverkon häiriöistä sekä tarvittaessa rajoittaa verkosta ottamaansa tehoa.
Datakeskusten rakentamisbuumista on myös taloudellista hyötyä, koska se voi tuoda Suomeen miljardiluokan investointeja, rakentamista ja verotuloja.
Datakeskushankkeiden kansalliseen rekisteriin on tällä hetkellä merkitty 16 rakenteilla olevaa keskusta ja yli sata eri suunnitteluvaiheessa olevaa hanketta.
Lähteet: Elinkeinoelämän keskusliitto, Datakeskusrekisteri, Fingrid
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Datakeskus, kaivinkone, puskutraktori, sähkö tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
