Seppälästä sai ostettua 90-luvulla hiuslakkaa, jonka tuoksun tai hajun muistaa edelleen. Välillä tuttu tuoksu leijailee sieraimiin yllättävissä yhteyksissä edelleen.
Tällöin mieleen nousevat tyttö- ja poikabändien kulta-ajat, Suosikki-lehti, television visailuohjelmat ja Carrols-hampurilaisravintolat.
Tuoksu voi tuoda muistoja mieleen
Tutut tuoksut voivat herättää muistoja vuosikymmenten takaa, mutta voisiko tuoksuja käyttää myös muistin parantamiseen? Kalifornian yliopiston tutkijat selvittivät asiaa tieteellisessä kokeessa.
Tutkimukseen osallistuneet tekivät muistitehtäviä laventelin tuoksuisessa huoneessa. Tulokset olivat yllättäviä, sillä tulosten pelkkä miellyttävä tuoksu ei parantanut muistia. Sen sijaan merkitystä näytti olevan sillä, missä vaiheessa ihminen kohtasi tuoksun.
Tutkimus julkaistiin Frontiers in Aging Neuroscience -tiedelehdessä. Hajuaistilla on poikkeuksellisen läheinen yhteys muistoihin. Esimerkiksi lapsuudenkodin, tutun ruoan tai vanhan hajuveden tuoksu voi palauttaa mieleen tapahtumia, joita ihminen ei ole ajatellut vuosikausiin.
Teoria on, että erilaisilla tuoksuilla voitaisiin parantaa muistia ja jopa hidastaa muistin heikkenemistä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia.
Osallistujat tekivät tietokoneella muistitehtäviä.
Tutkimukseen osallistui terveitä nuoria ja ikääntyneitä aikuisia, joilla ei ollut Alzheimerin taudin oireita. Ensin tutkijat selvittivät osallistujien hajuaistin toimintaa.
Sen jälkeen osallistujat tekivät tietokoneella muistitehtäviä. Heille näytettiin kuvia tavallisista esineistä, kuten hiustenkuivaajista ja tomaateista.
Osa osallistujista teki tehtäviä huoneessa, johon oli levitetty laventelin eteerisen öljyn tuoksua. Toiset aloittivat tehtävät hajuttomassa huoneessa. Kaikki osallistujat kävivät läpi kaksi tehtävävaihetta, joista toisessa huoneessa tuoksui laventeli ja toisessa ei.
Myöhemmin heille näytettiin uudelleen kuvia esineistä. Osa kuvista oli täsmälleen samanlaisia kuin aikaisemmin, mutta osassa oli pieniä muutoksia.
Ikääntyneiden vaikeampi muistaa yksityiskohtia
Esimerkiksi aiemmin nähty punainen hiustenkuivaaja saattoi olla uudessa kuvassa sininen. Osallistujien piti tunnistaa, olivatko he nähneet esineen aikaisemmin ja oliko se täysin samanlainen kuin alkuperäisessä kuvassa.
Näin tutkijat pystyivät selvittämään, muistivatko osallistujat vain esineen vai myös sen yksityiskohdat. Tutkijat havaitsivat, että ikääntyneiden oli nuoria vaikeampi muistaa esineiden yksityiskohtia.
Tämä oli odotettu tulos. Yllättävää oli kuitenkin se, ettei laventelin tuoksu itsessään parantanut kummankaan ikäryhmän muistisuorituksia. Kun tutkijat tarkastelivat tuloksia tarkemmin, he huomasivat kiinnostavan eron ikääntyneiden osallistujien välillä.
Ne ikääntyneet, jotka olivat haistaneet laventelin jo ensimmäisen muistitehtävän aikana, muistivat esineitä paremmin kuin ne, jotka kohtasivat tuoksun vasta toisessa vaiheessa. Nuoremmilla osallistujilla vastaavaa eroa ei havaittu.
Hajuaistin toimintakyky oli yhteydessä tarkempaan muistiin.
Tutkijat arvelevat, että kyse saattaa olla uuden kokemuksen vaikutuksesta. Kun ihminen kohtaa uuden tuoksun oppimistilanteen alussa, se voi auttaa aivoja yhdistämään tilanteen ja opittavat asiat toisiinsa.
Tällöin ratkaisevaa ei välttämättä ole laventeli tai mikään muukaan tietty tuoksu, vaan se, että oppimistilanteessa on jotain uutta.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että ikääntyneet osallistujat muistivat yksityiskohtia paremmin, jos he pitivät laventelin tuoksua miellyttävänä. Samoin parempi hajuaistin toimintakyky oli yhteydessä tarkempaan muistiin.
Tutkimusta johtaneen UCLA neurotieteilijän Stephanie Lealin mukaan havainnot viittaavat siihen, että muistin tukemisessa pitäisi kiinnittää huomiota myös oppimistilanteeseen.
Lähde: Frontiers in Aging Neuroscience
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten aivot, hajuaisti, hajuvesi tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
