Kela on saanut eduskunnan apulaisoikeusasiamieheltä huomautuksen. Tapauksessa on kyse toimeentulotukiasiakkaan lainvastaisesta kohtelusta.
Asiakas pyysi toistuvasti virheellisen tukipäätöksen korjaamista. Kela jätti pyynnöt käsittelemättä yli kolmen ja puolen kuukauden ajaksi.
Oikeusasiamies ryhtyi selvittämään tapausta
Päätös korjattiin ja asiakkaalle maksettiin lisää toimeentulotukea vasta sen jälkeen, kun oikeusasiamies oli ryhtynyt selvittämään tapausta.
Apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja antoi lokakuussa ratkaisun asiaan. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kela rikkoi sekä toimeentulotukilakia että hallintolakia.
Lisäksi menettely loukkasi asiakkaan perustuslaissa turvattua oikeutta saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä.
Asiakas oli saanut yksityishenkilöiltä rahaa lainaksi kesäkuussa 2025. Hän maksoi lainat takaisin heti heinäkuun alussa. Kela oli kuitenkin laskenut tilille tulleet rahat hänen tuloikseen toimeentulotukea määritellessään.
Asiakas pyysi päätöksen tarkistamista
Asiakas toimitti Kelalle tiliotteet ja pyysi päätöksen tarkistamista ensimmäisen kerran 21. elokuuta. Hän toisti pyyntönsä useita kertoja marraskuun loppuun saakka. Kela ei kuitenkaan käsitellyt asiaa ennen joulukuun 8. päivää.
Kela korjasi laskelman ja maksoi asiakkaalle lisää kesäkuulta kuulunutta toimeentulotukea. Sama asia ratkaistiin viisi kertaa ja joka kerta eri tavalla. Tämä selvisi apulaisoikeusasiamiehen selvityksessä.
Kela oli tehnyt asiakkaan kesäkuun toimeentulotuesta kaikkiaan viisi päätöstä, joiden lopputulokset vaihtelivat. Ensin tuki evättiin. Seuraavassa päätöksessä lopputulos pysyi kielteisenä, mutta kolmannella päätöksellä asiakkaalle myönnettiin toimeentulotukea.
Neljännellä päätöksellä tuki jälleen evättiin. Viidennellä, ja joulukuussa annetulla päätöksellä, asiakas sai lopulta lisää toimeentulotukea.
Kela ei myöskään perustellut riittävästi.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan Kela ei ollut käsitellyt asiakkaan yksityisiä lainoja johdonmukaisesti. Joissakin päätöksissä seuraavan kuukauden aikana takaisin maksetut lainat hyväksyttiin perusteeksi jättää rahat laskematta tuloksi.
Toisissa päätöksissä vastaavia lainoja pidettiin asiakkaan tuloina. Kela ei myöskään perustellut riittävästi miksi samanlaisia tilanteita arvioitiin eri tavoin.
Oikeusasiamies muistutti, että toimeentulotuessa voidaan ottaa huomioon asiakkaan käytettävissä olevat tulot. Kelan omat ohjeet eivät saa johtaa siihen, että asiakkaan tuloksi lasketaan kaavamaisesti rahaa, jota hänellä ei enää tosiasiassa ole käytettävissään.
Selvityksessä käsiteltiin myös asiakkaan rahapelivoittoja. Kela oli aluksi laskenut asiakkaan tuloiksi 730 euroa, jotka tämä oli nostanut pelitileiltään huhtikuussa 2025.
Kela korjasi laskelman asiakkaan pyynnöstä
Asiakas oli kuitenkin siirtänyt saman kuukauden aikana pelitileille 580 euroa. Kun tämä huomioitiin, niin tuloksi laskettava summa pieneni 150 euroon.
Kela korjasi laskelman asiakkaan pyynnöstä viidessä arkipäivässä, mitä apulaisoikeusasiamies piti asianmukaisena.
Ongelmia oli silti siinä, miten Kela perusteli pelivoittojen huomioon ottamista jälkikäteen. Päätöksissä käytettiin valmiita perustelulauseita, joiden mukaan asiakkaan yksilöllisiä olosuhteita oli tarkasteltu.
Päätöksistä ei kuitenkaan ilmennyt, mitä olosuhteita oli tosiasiassa arvioitu tai mihin johtopäätökset perustuivat. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tällaiset perustelut eivät täyttäneet hallintolain vaatimuksia.
Asiakas oli lähettänyt poikkeuksellisen paljon viestejä.
Asiakkaan terveydentila, rahapelaaminen, voimassa ollut peliesto ja rahojen saamisesta kulunut aika olisivat olleet asioita, joita Kelan olisi pitänyt arvioida yksilöllisesti.
Kela perusteli osaa vastaamatta jääneistä yhteydenotoista sillä, että asiakas oli lähettänyt poikkeuksellisen paljon viestejä ja ilmoittanut, että ei halunnut niihin vastauksia.
Apulaisoikeusasiamiehen mukaan viranomaisen ei tarvitse vastata erikseen jokaiseen toistuvaan viestiin. Sen on kuitenkin tunnistettava viesteistä varsinaiset pyynnöt ja kysymykset. Se on se työ, mistä valtio maksaa palkkaa.
Asiakkaan runsas yhteydenpito ei siis oikeuta jättämään tukipäätöksen korjauspyyntöä käsittelemättä. Oikeusasiamies piti erityisen moitittavana sitä, että Kela korjasi asiakkaan päätöksen vasta ryhdyttyään valmistelemaan selvitystä oikeusasiamiehelle.
Virheellisten päätösten korjaaminen ei saa jäädä asiakkaan varaan.
Ratkaisussa todettiin myös, että asiakkaan päätöksestä valituksen mahdollisuus ei poista Kelan velvollisuutta käsitellä sille esitettyä korjauspyyntöä.
Apulaisoikeusasiamies antoi Kelalle huomautuksen lainvastaisesta viivyttelystä ja kiinnitti sen huomiota myös päätösten perustelemiseen sekä asiakkaiden viestien käsittelyyn. Huomautus on kovin mahdollinen sanktio.
Ratkaisussa korostetaan, ettei virheellisten päätösten korjaaminen saa jäädä asiakkaan oman aktiivisuuden varaan. Toimeentulotuki on tarkoitettu ihmisille, joiden rahat eivät riitä välttämättömiin elinkustannuksiin.
Siksi virheelliset päätökset ja niiden korjaamisen viivästyminen voivat vaikuttaa suoraan asiakkaan jokapäiväiseen selviytymiseen.
Lähde: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten Kela tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
