Tutkintavankeudessa oleva Helsingin huumepoliisin rikosylikomisario Jari Aarnio on epäiltynä lavastushankkeesta, jossa ympäripyöreästi perusteltua telekuuntelulupaa epäillään käytetyn toistuvasti lavastustarkoituksiin. Telekuunneltua henkilöä vastaan ei tiettävästi nostettu syytteitä.

Helsingin apulaispoliisipäällikkö Ilkka Koskimäki kertoi Helsingin Sanomille, ettei hänen tiedossaan ole yhtään telepakkokeinohakemusten hylkytapausta. Oikeuden päätöksellä poliisin saamat televalvonta- ja kuunteluluvat ovat viime vuosina lisääntyneet valtavasti. Vuonna 2001 luvat koskettivat 621 liittymää, mutta vuonna 2013 lupia myönnettiin yli 3.500 liittymään.

– Oikeuslaitoksen ei tule olla poliisin toimintaa kyseenalaistamaton kumileimasin, vaan sen tulee valvoa kansalaisten oikeussuojan toteutumista. Hakemukset, joiden tiedot ovat puuttelliset, tulisi hylätä kokonaan ja hyväksyttyjen hakemusten tarkentavat keskustelut tulisi aina kirjata ylös jälkikäteen tapahtuvan tarkastelun mahdollistamiseksi. Hakemusten heppoista hyväksymistä ei voi myöskään perustella käräjäoikeuden työtaakan helpottamisella, Piraattipuolue toteaa tiedotteessaan.

– Kansalaisvaltion periaatteisiin kuuluu, että virka-asemassa olevien valvonta on niin tehokasta, ettei asemaa päästä väärinkäyttämään. Suomessa tämä ei näytä toteutuvan edes poliisin osalta, Piraattipuolueen puheenjohtaja Tapani Karvinen toteaa.

Piraattipuolue katsoo kaiken telekuuntelun rikkovan perustuslain takaamaa yksityisyydensuojaa, minkä takia lupia ei tulisi myöntää kevyin perustein. Ryhmä vastustaa erityisesti viestintäsalaisuutta rikkovia pakkokeinoja, sillä ne rikkovat myös kaikkien kohteeseen yhteydessä olevien tahojen yksityisyyttä pelkän epäilyn perusteella.