Muista nämä neuvot, kun teet ruokaa varhaiskasviksista: ”Eivät kestä kolhuja”

Ruoka · Tim Isokivi

Kevään ensimmäisen satokauden myötä monissa suomalaiskeittiöissä hyödynnetään varhaiskasveja, kuten raparperia, varhaisperunoita, kaaleja, sipuleita, kotimaista parsaa ja porkkanaa. Nyt Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on antanut huomion arvoisia vinkkejä varhaiskasviksiin liittyen.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Marita Suontausta kehottaa olemaan varovainen varhaiskasvisten käsittelyssä. Varhaiskasvikset ovat usein melko hauraita, ja niitä tulisikin kohdella yhtä hellästi kuin kananmunia.

– Varhaiskasvikset eivät kestä kolhuja, koska niiden kuori on olematon. Niistä myös haihtuu kosteus nopeasti, joten ne on hyvä käyttää mahdollisimman pian noston jälkeen. Mutta ohuen kuoren ansiosta varhaiskasviksille riittää vain huolellinen pesu. Juureksiakaan ei tarvitse kuoria, Suontausta neuvoo.

Varhaiskasvikset ovat parhaimmillaan sellaisenaan tai kevyesti kypsennettyinä. Liiallisen käsittelyn ja kypsentämisen riskeinä on niiden herkkien aromien katoaminen. Varhaiskasviksia suositellaan maustamaan maltilla ja esimerkiksi höyryttämään, grillaamaan tai pikapaistamaan wok-pannulla tai muurikalla.

Myös varhaiskasvien hyväkuntoiset naatit, eli juurikasvien maanpäällinen osa voidaan hyödyntää. Niitä voi käyttää esimerkiksi keitoissa, itsetehdyssä pestossa ja wokeissa. Naattien käyttämisessä ruoanlaitossa kannattaa tosin olla tarkkana niiden sisältämän nitraatin vuoksi, eikä niistä valmistettuja ruokia tulisi antaa pienille lapsille.