Treeni tai muu aktiivisuus sysää suorituskyvyn kohentumisen käyntiin, mutta palautuminen on se vaihe, jonka aikana varsinainen kehitys tapahtuu. Jyväskylän yliopiston liikuntafysiologi muistuttaa, että palautuminen on tärkeä osa arkisia asioita ja suorituskykyä. Paitsi että kyse on fyysisestä palautumisesta, myös henkinen palautuminen on tärkeää – kunnollista energiansaantia eli ruokailua unohtamatta.
– Jos palautumisesta ei huolehdita, adaptaatiot voivat häiriintyä ja kehitys voi tyssätä. Toisin sanoen treeni tai muu aktiivisuus ei saa aikaan toivottua vastetta ja sitä kautta adaptaatiota: voimatasot eivät kehity, juoksuvauhti ei parane, sanoo liikuntafysiologi, tutkijatohtori Ritva Mikkonen Jyväskylän yliopistosta.
– Fyysisen suorituskyvyn keskiössä ovat yksilön hapenottokyky ja lihasvoima, ja kenties näiden ominaisuuksien parantaminen. Kaikille kuitenkaan suorituskyvyssä kyse ei ole kyvystä kiskoa isompia rautoja kuntosalilla tai juosta pururadalla hieman pidempää matkaa. Kyse on monelle siitä, miten suoriutuu arkisista tehtävistä, Mikkonen kirjoittaa.
