Tietoverkosta on tullut modernin yhteiskunnan keskeinen moottori, joka on lisännyt työn tehokkuutta ja tuonut ajallisia säästöjä. Toisaalta se on myös muuttunut haavoittuvammaksi, kun kansainväliset rikolliset ovat alkaneet hyödyntää sitä yhä enemmän.

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tutkimusaluejohtaja Ari Alamäki pohtii, tulisiko digitaalisen lukutaidon käsitteeseen lisätä myös kyberturvallisuuden riskien tunnistaminen. Hänen mukaansa kansalaisten digitaalinen lukutaito myös kyberturvallisuuden vaarojen tunnistamisessa on yhä tärkeämpää.

– Kuvittele, että murtovaras on joka hetki kokeilemassa, pääseekö hän sisään kotiisi tai yrityksesi toimitiloihin. Tai että rikollinen pystyy minuutin aikana skannaamaan helikopterista, onko kaupungissa yhtään auki unohtunutta ovea. Tällainen on nykytilanne internetissä, Alamäki kirjoittaa.

Verkon kautta varastetut tai kiristetyt rahat on mahdollista muuttaa kryptovaluutoiksi, jolloin niiden jäljittäminen on tavallisten pankkien ja viranomaisten ulottumattomissa. Verkko on myös yhä enemmän valtioiden pelikenttä sekä hyvässä että pahassa: ilmiöitä löytyy vaalivaikuttamisesta vakoiluun ja kybersotaan.

– Asia koskettaa siten jollakin tavalla lähes kaikkia kansalaisia koululaisista eläkeläisiin. Kyberrikollisuus ei ole pelkästään viranomaisten, puolustusvoimien tai suuria liikesalaisuuksia käsittelevien firmojen ongelma. Siksi kyberturvallisuuteen liittyvät asiat pitäisi olla entistä vahvemmin osana kansalaisten digitaalista lukutaitoa.