Jos haluaa lapsestaan nokkelan ongelmanratkaisijan, kannattaa panostaa hänen lukutaitoonsa. Mitä enemmän lapsi lukee, sitä paremmin hänen aivonsa kehittyvät kognitiivisiin taitoihin. Kognitiivisia taitoja ovat esimerkiksi tarkkaavaisuus, päätöksenteko, työmuisti, kielen ymmärtäminen, oppiminen ja ajattelu.

Kognitiiviset taidot ovat keskeisiä sosiaalisen vuorovaikutuksen, ympäristöön sopeutumisen ja oppimisen kannalta. Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistutkimuksessa selvisi, että hyvät motoriset taidot, soittoharrastus, kohtuullinen tietokoneen käyttö sekä erityisesti runsaampi lukeminen ennustivat parempia kognitiivisia taitoja lapsuudesta nuoruuteen.

Lukemiseen kannustaminen lähtee vanhemmista, kun he ensin lukevat ahkerasti lapsilleen, tekevät yhdessä kirjastovierailuja ja panostavat myöhemmin lapsen lukuharrastukseen.

Lapsilla ja nuorilla, joilla tietokoneen käyttö oli kohtuullista, kognitiiviset taidot olivat paremmat kuin heillä, jotka eivät käyttäneet ollenkaan tietokonetta tai käyttivät sitä yli tunnin päivässä. Nämä tulokset tukevat käsitystä, että kohtuullinen ja hallittu ruutuaika voi olla edullista myös kognitiiviselle kehitykselle.

– Tulosten mukaan positiivisia kognitiivisten taitojen ennustajia olivat lukeminen, soittoharrastus ja motoristen taitojen harjoittaminen. Eikä kohtuullinen tietokoneen käyttökään näytä olevan haitaksi, lasten ja nuorten liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta tiivistää.