Valtio patistelee työntekijöitään toimistoille – pitääkö työpaikalle enää mennä?

Tätä artikkelia kirjoitetaan henkilöauton takapenkillä istuen. Vieressäni on take away -kahvi ja mokkula. Perheen isäntä ajaa autoa ja lapsi istuu etupenkillä. Olemme matkalla isänpäivänviettoon.

MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY

Ilman etätyömahdollisuutta olisimme päässeet todennäköisesti tien päälle vasta kuuden maissa illalla, kun nyt olemme siihen aikaan jo saunan lauteilla perheen kanssa.

Valtio on päivittänyt etä- ja hybridityölinjauksensa. Suomi suosittelee jatkossa työntekijöilleen vähintään 12 läsnäolopäivää kuukaudessa. Käytännössä se tarkoittaa, että valtion työntekijöiden tulisi olla toimistolla keskimäärin kolme päivää viikossa.

Työyhteisön vuorovaikutus

Tavoitteena on vahvistaa työyhteisöjen vuorovaikutusta ja lisätä tuottavuutta. Monella herää kysymys, sopiiko tämä enää aikaan, jolloin työn tekeminen ei ole sidottu paikkaan tai aikaan.

Etätyöstä tuli pandemian myötä monelle pysyvä työnteon muoto. Arki on muovautunut sen myötä uomiinsa ja antanut mahdollisuuksia tehdä töitä kesämökillä tai sairaan äidin olohuoneessa.

Lapsia on helpompi kuljettaa harrastuksiin ja se antaa monenlaista vapautta säädellä kalenteria. Nyt valtion uusi linjaus tuntuu monien mielestä askeleelta taaksepäin.

Useilla aloilla työ hoituu täysin digitaalisesti. Moni perustelee, että työnantajan tai asiakkaan näkökulmasta ratkaisevaa on työn laatu, eikä se mistä paikasta se tehdään.

Tuottavuus kärsii etänä?

Jos tuottavuus kärsii etänä, on syytä kerätä koneet ja painatella takaisin toimistolle pomon valvovan silmän alle. On myös myönnettävä, että töihin matkustaminen, avokonttorien melu ja tehokkaiden tuntien menettäminen syövät varsinaista työaikaa.

Etätyössä kurjin puoli on eittämättä työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja työpaikan kulttuurin kärsiminen. Ihmiset tulevat alakuloisiksi, jos eivät kohtaa toisiaan.

Silti osalle yksin työskenteleminen on tärkeämpää, eikä kaikilla ole tarve tavata työkavereita päivittäin tai edes kolmena päivänä viikossa. Jos ihmisillä on tarve mennä konttorille, eivätkö sellaiset ihmiset mene sinne joka tapauksessa?

Konttorilla olemisessa on paljon myös hyviä puolia, kun esimerkiksi työpäivät loppuvat useimmiten tasan silloin milloin on tarkoituskin. Kotona hommat venyvät herkemmin ainakin oman kokemukseni mukaan.

Toki jos toimistorakennus tarjoaa paljon saman katon alla, kuten kuntosalin, lounasravintolan ja leponurkan, saattaisin minäkin harkita sinne palaamista.

Valtio korostaa, ettei kyse ole pakosta, vaan suosituksesta.

Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten , tai laajemmin aihealueesta Lifestyle.