Älykkyydestä keskusteltaessa nostetaan usein esiin vaikkapa Mensan älykkyystesti, mutta todellisuudessa se ei mittaa varsinaisen älykkyyden tasoa, vaan ennemminkin päättelykykyä ja loogista ajattelua. Tutkimukset ovat kuitenkin selvittäneet vuosikymmenten aikana älykkyyden taustatekijöitä ja älykkyyden ilmenemistä.
Älykkyys ei siis ole varsinaisesti mitattava ominaisuus, vaan kokonainen joukko kognitiivisia kykyjä, jotka voivat näkyä ihmisten arjessa monin eri tavoin. Esimerkiksi tavoilla, joilla ihminen ratkaisee ongelmia, arvioi omaa ajatteluaan ja tekee päätöksiä paineen alla.
Kuka on älykäs ja miten sitä mitataan?
Kognitiiviset kyvyt ovat vain yksi älykkyyden osa-alue. Tutkimukset ovat selvittäneet esimerkiksi mitkä arkiset tavat huippuälykkäitä ihmisiä yhdistävät. Koostimme nyt kymmenen seikkaa, jotka on tutkitusti yhdistetty ihmisiin, joilla on keskimääräistä korkeampi älykkyys.
1. Lukevat huvikseen ja jaksavat keskittyä pitkiin teksteihin
Korkea älykkyys ei aina näy nopeutena ja ratkaisukeskeisyytenä, vaan ennemminkin kykynä rakentaa pitkäjänteisesti ymmärrystä. Huvikseen lukeminen kasvattaa varsinkin ihmisen kielellistä pääomaa ja tiedollista varastoa, jotka molemmat tukevat laajasti uuden oppimista.
Taannoinen yli 10 000 nuorelle tehty nuorisotutkimus löysi varhain aloitetun ja säännöllisen lukemisen sekä kognitiiviseen suoriutumisen välillä yhdistävän tekijän.
2. Pähkäilevät asioita mielellään, eivät vain pakosta
Monet huippuälykkäät ihmiset nauttivat ajatustyöstä. He vertailevat eri vaihtoehtoja, etsivät syitä ja syy-yhteyksiä, pohtivat mekanismeja ja innostuvat monimutkaisista ongelmista. He haluvat tietää miksi jotain tapahtuu.
Sophie von Stummin ja Phillip L Ackermanin taannoisessa tutkimuksessa tehty meta-analyysi tällaisista ihmisen henkisen pääoman investointipiirteistä osoittaa piirteiden olevan yhteydessä aikuisiän intellektiin. Tällaiset ihmiset haluavat investoida itseensä.
3. Pysähtyvät ennen vastaamista
Älykkäiden ihmisten tapa osallistua keskusteluun on pohtia vastausta hetki ennen sen lausumista. Hän tekee sisäisesti pikaisen tarkistuksen siitä voiko vastaus aidosti pitää paikkaansa.
Tutkijaryhmän saamien tulosten mukaan tällaista kognitiivista reflektiota koskeva meta-analyysi osoittaa ominaisuuden korreloivan useiden kognitiivisten kykyjen kanssa. Merkittävä osa tällaisesta vaihtelusta selittyy yleisellä älykkyystekijällä sekä numeerisella kyvykkyydellä.
4. Seuraavat omaa ymmärrystään ja korjaavat suuntaa
Ymmärrys omasta rajallisuudesta ja kyky havaita aukkoja omassa ymmärryksessä on usein yhteydessä korkeaan älykkyyteen. Halu kysyä tällaisessa tilanteessa lisää ja testata omaa osaamistaan on yhteydessä kykyyn muuttaa tarvittaessa omaa strategiaansa. Taito selittää monimutkaiset asiat helppotajuisesti on myös eräs olennainen havainto.
Lisa K Sonin ja Hannah Hausmanin metakognitiota ja älykkyyttä käsittelevä tutkimus ja empiirinen tutkimus osoittavat, että metakognitiivinen seuranta ja säätely liittyvät oppimiseen ja kognitiiviseen suoriutumiseen sekä voivat osin ennustaa suoriutumista älykkyydestä riippumatta.
5. Rakentavat arkeensa listoja ja muistiinpanoja
Moni voi pitää muistiinpanojen ja listojen tekemistä osoituksena huonosta muistista, mutta todellisuus on jotain aivan muuta. Phillip L Ackermanin, Margaret E Beierin ja Mary O Boylen tutkimus nimittäin osoitti, että ne ovat usein merkki älykkäästä strategiasta.
Älykäs ihminen ulkoistaa listoilla ja muistiinpanoilla omaa muistikuormaansa, jotta hänelle jäisi enemmän työmuistia varsinaisten ongelmien ratkaisuun. Tällaisen toiminnan yhteys älykkyyteen on selkeä, mutta listoja ja muistiinpanoja käyttävät eivät kuitenkaan automaattisesti ole huippuälykkäitä.
6. Vaihtavat joustavasti tapojaan toimia
Joustavuus on hyvä merkki ihmisen toiminnassa. Arjessa tämä näkyy siinä, että ihminen vaihtaa tilanteen muuttuessa strategiaa eikä takerru ensimmäiseen suunnitelmaansa. Toiminnanohjauksen tutkimus kuvaa juuri tätä ihmisen sisäistä ohjausjärjestelmää, jonka keskiössä ovat suunnitelmien päivitys ja vaihtaminen, jotka ovat osin yhteisiä ja osin erillisiä prosesseja. Molempia on tutkittu myös suhteessa yleiseen älykkyyteen.
7. Panostavat nukkumiseen – myös kun voisivat valvoa
Huippu-urheilijat tietävät, että uni on keskeinen osa harjoituksia. Palautumisen lisäksi se onkin eräs kognitiivisen suorituskyvyn perusteista. Monen huippulahjakkaan salainen ase onkin johdonmukainen unirytmi. Meta-analyyttinen tutkimus osoittaa, että heikko nukkuminen heikentää ihmisen neurokognitiivista suoriutumista.
Erityisesti tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta. Lisäksi univajeen on todettu liittyvän varsinkin otsalohkopainotteisiin toimintoihin, kuten työmuistiin ja kontrolloituun tarkkaavuuteen. Niitä molempia tarvitaan perusteellisessa ajatustyössä.
8. Liikkuvat säännöllisesti ja nostavat sykettä
Vaikka älykkyyttä on hankala mitata, on yleisesti tiedossa, ettei se sijaitse vain aivoissa, vaan kyse on kehon kokonaisuudesta. Näin ollen esimerkiksi kuntoilu näkyy arjessa parempana vireystilana ja kykynä tehdä ajatustyötä energisesti. Lasten ja nuorten liikuntaa selvittänyt tutkimus löysi liikunnasta pienen, mutta tilastollisesti merkitsevän yhteyden älykkyysmittareiden paranemiseen.
9. Älykkäät keksivät vitsejä ja vertauksia
Huumorin keksiminen arjessa niin sanotusti lennossa vaatii kykyä yhdistellä asioita, huomata ristiriitoja ja rakentaa yllättäviä ratkaisuja. Moni älykkyysmittaus selvittää juuri näitä asioita. Tutkimuksessa selvitettiin taannoin huumorin tuottamista ja havaittiin, että yleinen ja verbaalinen älykkyys näkyivät huumorin tuottamisena. Jos henkilö hauskuttaa muita kehittämällä hauskoja juttuja nopeassa tahdissa, voi se olla merkki älykkyydestä.
10. Myöntävät epävarmuuden ja päivittävät kantaansa
Jotkut ihmiset pitävät tiukasti kiinni mielipiteistään, mutta toiset taas ovat valmiita päivittämään näkemyksiään uusien tietojen valossa. Näistä jälkimmäiset ovat osoitus tehokkaasta oppimisesta, eikä mielipiteen muuttamisessa ole kyse epäröinnistä. Tutkimus älyllisestä nöyryydestä nimittäin raportoi, että älykkyys ja kognitiivinen joustavuus ennustivat älyllistä nöyryyttä.
Kiistatonta lienee, että älykkyyttä on hankala mitata ja selvittää. Yksiselitteistä mittaria ei ole olemassa, ja tuskin tulee jatkossakaan olemaan. Näin ollen todellinen älykkyys näkyy monin tavoin varsinkin kanssaihmisille.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten älykkyys tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle, Terveys -osioistamme.
