Pitkät yöunet mielletään usein hyvinvoinnin mittariksi. Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 7-8 tuntia yössä. Jos nukkuu kymmenen tuntia ja vielä torkkuu päälle, niin kannattaa pohtia onko kaikki kunnossa, sillä liiallinen nukkuminen voi kieliä ongelmista.
Terveystalon unen asiantuntijalääkärin Sanna-Tuulia Mattilan mukaan liiallinen nukkuminen on todellinen ilmiö. Se ei aina tarkoita, että keho olisi saanut levätä kunnolla.
– Jos yöuni on katkonaista tai pinnallista, esimerkiksi stressin, ylivirittyneisyyden tai unihäiriöiden takia, uni ei virkistä. Silloin keho yrittää paikata tilannetta nukkumalla pidempään, Mattila kertoo tiedotteessa.
Moni suomalainen saattaa nukkua arkena liian vähän ja viikonloppuna sitten vastapainoksi vedetään pitkät unet. Puhutaan univelasta. Mattilan mukaan tämä tapa voi kuitenkin sotkea kehon rytmiä entisestään.
– Epäsäännöllinen unirytmi johtaa helposti jatkuvaan univajeeseen. Vaikka pitkät viikonloppuunet tuntuvat hyvältä hetkellisesti, ne voivat tehdä maanantaista entistä vaikeamman.
Unen kannalta tärkeintä ei ole niinkään tuntimäärä, vaan säännöllisyys. Sama nukkumaanmeno- ja heräämisaika tukee kehon sisäistä kelloa.
Tutkimusten mukaan pitkäaikainen runsas nukkuminen on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, ylipainoon ja mielialaongelmiin. Sekä liian lyhyt että liian pitkä uni on tutkimuksissa yhdistetty myös kohonneeseen kuolleisuusriskiin.
Aikuisen normaali unen tarve on yleensä 7–9 tuntia yössä. Yksilöllisiä eroja on, mutta jos unta kertyy jatkuvasti yli 9–10 tuntia yössä, asiaa kannattaa pysähtyä pohtimaan.
Lyhyet päiväunet voivat silloin olla hyvä asia, mutta aikuisten kannattaa pitää ne lyhyinä, korkeintaan 20–30 minuutissa ja ennen iltapäivän loppua. Muuten yöuni voi kärsiä.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten nukkuminen, univelka tai laajemmin tästä aihealueesta Lifestyle, Terveys -osioistamme.
