Minkälainen on huono viranomainen? Varmastikin sellainen, joka käyttää asemaansa väärin ja mielivaltaisesti. Julkisissa viroissa on äärimmäisen tärkeää noudattaa demokratian kulmakiviä ja oikeusvaltion ydinperiaatteita. Valtioneuvosto on julkaissut uuden periaatepäätöksen julkisesta johtamisesta.
Päätöksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta viranomaisiin ja julkiseen hallintoon. Yhdessä johtajina demokratian ja kansallisen menestyksen puolesta -niminen julkaisu linjaa, miten julkista valtaa käyttävien organisaatioiden johtamista halutaan kehittää entistä avoimemmaksi, vastuullisemmaksi ja yhteistyöhön nojaavaksi.
Taustalla on huoli demokratian ja oikeusvaltion kantokyvystä aikana, jolloin julkinen luottamus instituutioihin on monin paikoin koetuksella. Periaatepäätöksen mukaan hyvin johdettu julkinen hallinto on koko yhteiskunnan vakauden perusta. Valtioneuvosto korostaa, että rohkea, ammattimainen ja eettinen johtaminen ei ole vain hallinnon sisäinen kysymys, vaan suoraan yhteydessä kansalaisten kokemukseen oikeudenmukaisuudesta ja viranomaistoiminnan uskottavuudesta.
Kun päätöksenteko on läpinäkyvää ja johdon toiminta perustuu yhteisiin arvoihin, myös kansalaisten luottamus vahvistuu.
Uudessa linjauksessa määritellään julkisen johtamisen yhteiset periaatteet, joita ovat vaikuttavuus, kestävyys, yhdessä tekeminen, ratkaisukeskeisyys, osaaminen ja eettisyys. Näiden tavoitteena on varmistaa, että viranomaiset eivät toimi siiloissa tai etäällä ihmisistä, vaan vuorovaikutuksessa kansalaisten, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa.
Erityisesti avoimuus ja puolueettomuus nähdään keinoina vastata epäluottamukseen ja vahvistaa käsitystä siitä, että viranomaiset toimivat aidosti yleisen edun puolesta.
Keskeinen osa periaatepäätöstä on poliittisen johdon ja virkajohdon välisen työnjaon selkeyttäminen. Linjauksen mukaan epäselvät roolit ja heikko vuorovaikutus rapauttavat luottamusta niin hallinnon sisällä kuin kansalaisten silmissä. Kun poliittinen johto vastaa arvovalinnoista ja virkajohto päätösten asiantuntevasta valmistelusta ja toimeenpanosta, syntyy pohja keskinäiselle luottamukselle ja samalla uskottavammalle viranomaistoiminnalle.
Periaatepäätöksen toteutusta ja vaikutuksia seurataan vuosina 2026–2027. Tavoitteena on luoda pysyviä käytäntöjä, joilla hyvää johtamista tuetaan ja huonoon johtamiseen puututaan.
Voit halutessasi lukea Starassa myös lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, hallitus tai laajemmin tästä aihealueesta Uutiset -osioistamme.
