Suomen sähköjärjestelmä oli pitkään varsin vakaa ja hinnat pysyivät kohtuullisina. Sähköä tuotettiin paljon kotimaassa erityisesti ydinvoimalla, vesivoimalla sekä yhdistetyllä sähkön ja lämmön tuotannolla.
Samalla sähkömarkkinat olivat vähemmän riippuvaisia säästä ja kansainvälisestä tilanteesta kuin nykyään.
Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan
Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina. Nykyinen sähkömarkkina on vahvasti sidoksissa pohjoismaiseen ja eurooppalaiseen sähköpörssiin. Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tämä tekee hinnasta herkemmän säätilan ja tuotannon vaihtelulle.
Tuore esimerkki tästä on pohjoismaisen vesivoiman tilanne. Energiayhtiö Vattenfallin mukaan pörssisähköasiakkaiden kannattaa toivoa vesisateita kevääseen.
Suomen vesivoiman varannot ovat näet päässeet vähiin talven aikana. Takana on kuitenkin aivan normaali talvi, tosin lunta on tullut vähemmän kuin viime vuonna. Lumen määrä kun tuppaa vaihtelemaan vuosittain.
Koska vesivoima toimii Pohjoismaissa tärkeänä säätövoimana, sen vähäisyys voi nostaa sähkön tukkuhintoja ja lisätä hintavaihtelua.
Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin mukaan, kun vettä on vähän, niin järjestelmä joutuu turvautumaan kalliimpaan sähköntuotantoon. Tämä sitten näkyy erityisesti pörssisähkön käyttäjille hintapiikkeinä.
Järjestelmästä tulee luonnollisestikin herkempi häiriöille ja hintavaihtelulle.
Kritiikkiä on herättänyt myös se, että samaan aikaan kun sähköjärjestelmä on muuttunut entistä epävarmemmaksi, niin kansalaisia on kannustettu ja paikoin painostettu sähköistämään lähes kaikki arjen toiminnot. Autojen, lämmitysjärjestelmien ja teollisuuden energiaratkaisuja on ohjattu yhä vahvemmin sähkön varaan.
Kun kysyntä kasvaa nopeasti, mutta tuotanto ja säätövoima eivät lisäänny samaa tahtia, niin järjestelmästä tulee luonnollisestikin herkempi häiriöille ja hintavaihtelulle. Eli tässä vaiheessa homma on mennyt pyrstölleen.
Samaan aikaan sähköjärjestelmän perinteisiä vakauden lähteitä alettiin purkaa ilman, että niiden tilalle rakennettiin riittävästi uutta ja tasaisesti toimivaa tuotantoa.
Esimerkiksi Venäjän rooli Suomen sähköjärjestelmässä muuttui ratkaisevasti vuonna 2022. Venäjä katkaisi sähkön viennin Suomeen. Aiemmin Suomi toi Venäjältä sähköä parhaimmillaan noin 10 prosenttia kulutuksestaan.
Kun tämä tuonti loppui, markkina menetti yhden vakaan tuotantolähteen. Samanaikaisesti koko Euroopassa energiakriisi nosti sähkön hintaa, koska maakaasun saatavuus heikkeni ja energiantuotanto kallistui.
Samalla Suomen markkinamalli sidottiin tiiviisti tähän pulassa olleiden maiden kanssa toimineeseen, kansainväliseen sähköpörssiin. Ja tässä on tulos.
Jos tavoitteena on palauttaa järjestelmään ennustettavuutta, niin ratkaisu löytyisi todennäköisesti palaamalla vanhaan ja hyvään aikaan. Silloin kotimainen tuotanto ei riipu säästä tai naapurimaiden markkinatilanteesta.
Voit lukea lisää juuri tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten joki, sähkö tai laajemmin samasta aihealueesta Koti & Asuminen -osioistamme.
