Joillakin työpaikoilla on varattu liikkumiseen tunti palkallista aikaa päivässä. Tämä tulee varmasti edullisemmaksi kuin esimerkiksi huonoista elintavoista johtuvat sairauspoissaolot. Asiaan on herätty nyt koko valtion tasolla.
Suomalaisten vähäinen liikkuminen aiheuttaa alati kasvavia kustannuksia yhteiskunnalle. Pelkästään ylipainoon on yhdistetty tutkimuksissa kohonnut riski 30 eri sairauteen. Nyt hallitus etsii keinoja tilanteen korjaamiseksi myös verotuksen avulla.
Liikuntaa tuetaan jo useilla veroratkaisuilla
Valtiovarainministeriön tuoreen selvityksen mukaan liikuntaa tuetaan jo nykyisin useilla veroratkaisuilla. Sen sijaan uusia kannustimia harkitaan vain, jos niiden vaikutukset liikunnan lisääntymiseen voidaan osoittaa suoraan.
Selvityksessä muistutetaan, että liikunta vaikuttaa myönteisesti terveyteen, työkykyyn, oppimiseen ja osallisuuteen sekä vähentää sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon tarvetta.
Ikääntyvässä Suomessa liikunnan merkitys korostuu entisestään. Kevytkin liikunta auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja vähentämään vrovaroin tuettujen palveluiden käyttöä. Valtiovarainministeriön mukaan suomalaisten liikkuminen vähenee jo kouluiästä lähtien. Työikäisten fyysinen kunto heikkenee iän myötä.
Nyt jopa koululaisten Move!-mittaukset sekä Puolustusvoimien seurannat osoittavat erityisesti kestävyyskunnon heikentyneen viime vuosina.
Tehokkaimmat keinot voivat löytyä verotuksen sijaan liikuntaympäristöjen kehittämisestä.
Hallitus on jo päättänyt korottaa työnantajan tarjoaman liikunta- ja kulttuuriedun verovapaan enimmäismäärän 400 eurosta 540 euroon. Samalla etu laajenee kattamaan nykyistä enemmän erilaisia liikuntamuotoja ja luontoharrastuksia. Muutoksen arvioidaan lisäävän etujen käyttöä yli 20 miljoonalla eurolla vuodessa.
Selvityksen mukaan verotuksen mahdollisuudet lisätä liikuntaa ovat kuitenkin rajalliset. Taloustieteellinen tutkimus viittaa siihen, että ihmisten liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavat hintaa enemmän esimerkiksi aika, motivaatio, elämäntavat ja ympäristö.
Ministeriön mukaan tehokkaimmat keinot voivat löytyä verotuksen sijaan liikuntaympäristöjen kehittämisestä ja aktiiviseen liikkumiseen kannustavista ratkaisuista.
Liikuntaa tuetaan verotuksen kautta jo nykyisin muun muassa liikuntaeduilla, urheilijarahastoilla sekä liikunta- ja urheiluseurojen yleishyödyllisyyteen perustuvilla verovapauksilla. Lisäksi lahjoitusvähennyksen on tarkoitus laajentua vuoden 2027 alusta koskemaan myös liikunta- ja urheilujärjestöille tehtäviä lahjoituksia
Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten kuntoilu, kuntosali, kävely, liikunta, vero, verotus tai laajemmin samasta aihealueesta Terveys -osioistamme.
