Työnhakupalvelussa on julkaistu työpaikkailmoituksia, jotka eivät ole koskeneet todellisia avoimia työpaikkoja, vaan joiden tarkoituksena on ollut kerätä työnhakijoiden tietoja myöhempiä rekrytointeja varten.
Silti työnhakijoita on voitu velvoittaa hakemaan myös tällaisia työpaikkoja työttömyysturvan menettämisen uhalla. Puhutaan haamutyöpaikoista.
Ilmoituksen tarkoitus ei olekaan työllistää
Työttömällä työnhakijalla on velvollisus hakea aktiivisesti töitä saadakseen työttömyysetuutta. Yleensä on haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa. Velvoitteen voi täyttää hakemalla avoimia paikkoja tai lähettämällä avoimia hakemuksia tai olemalla yhteydessä työnantajiin.
Tarkat velvoitteet ja sovitut hakumäärät määritellään jokaiselle työttömälle laaditussa, henkilökohtaisessa työllistymissuunnitelmassa.
Työmarkkinatori on julkinen verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen työelämän tiedot, avoimet työpaikat ja työllisyyspalvelut. Se toimii kohtaamispaikkana työnhakijoille ja työnantajille sekä viranomaisten sähköisenä asiointikanavana. Työtön voi luoda oman työnhakuprofiilin palvelun kautta.
Samalla voi selata avoimia työpaikkoja ja ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Asiointi-osiossa hoidetaan myös työttömyysturvaan ja työnhakuun liittyvä viranomaisasiointia. Työnantajat voivat julkaista Työmarkkinatorilla avoimia työpaikkoja ja etsiä sopivia tekijöitä osaamisen perusteella.
Kantelija pyysi tutkimaan, millä tavoin Työmarkkinatori ennalta valvoo työpaikkailmoitusten lainmukaisuutta.
Haamutyöpaikoista on nyt kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelijan mukaan Työmarkkinatorin valvonta ei toimi asianmukaisesti ja ilmoitukset antavat virheellisen kuvan avoimista työpaikoista. Kantelija pyysi tutkimaan, millä tavoin Työmarkkinatori ennalta valvoo työpaikkailmoitusten lainmukaisuutta ja täyttääkö nykyinen käytäntö viranomaiselle asetetut velvoitteet.
Kantelija kertoi havainneensa useita ilmoituksia, joissa hakijalta on edellytetty tiettyä sukupuolta ilman, että kyseessä olisi lain tarkoittama todellinen ja ratkaiseva ammatillinen vaatimus. Kantelija katsoi myös, että palvelun ylläpitäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, että julkaistavat ilmoitukset eivät ole ilmeisen lainvastaisia.
Asian käsitteli apulaisoikeusasiamies. Ratkaisun mukaan työttömän työnhakijan on voitava luottaa siihen, että Työmarkkinatorilla julkaistu työpaikkailmoitus koskee todellista, avoinna olevaa työpaikkaa, eikä pelkkää työnhakijarekisterin keräämistä.
Työ- ja elinkeinoministeriö muistutti oikeusasiamiehelle antamassaan lausunnossa, ettei Työmarkkinatorin tarkoitus ole toimia työnantajien hakijapankkina.
Palvelussa tulee julkaista avoimia työpaikkoja
Lain mukaan palvelussa tulee julkaista avoimia työpaikkoja, ei ilmoituksia, joiden tarkoituksena on kerätä reservilistoja mahdollisia tulevia rekrytointeja varten. Myös KEHA-keskuksen ohjeissa todetaan, että työpaikkailmoituksen on kohdistuttava yksilöityyn työtehtävään, johon hakija voidaan rekrytoinnin päätyttyä palkata.
KEHA-keskus, eli työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus, on Suomen valtion asiantuntijavirasto, joka vastaa työllisyyteen, kotoutumiseen, digitalisaatioon ja tiedolla johtamiseen liittyvistä valtakunnallisista tehtävistä. Se tuottaa palveluita ja hallinnollista tukea muun muassa elinvoima- ja työllisyyspalveluille.
Ministeriön mukaan työnhakijalle ei voida määrätä työttömyysturvan seuraamuksia, jos työvoimaviranomaisen haettavaksi osoittama ilmoitus ei tosiasiassa ole oikea työpaikka. Sanktioita ei voi tulla, jos kyseessä on esimerkiksi työnantajan ylläpitämä hakijarekisteri tulevaisuuden tarpeita varten.
Ministeriö korostaa myös, että työnhakijan ei tarvitse täyttää työnhakuvelvollisuuttaan nimenomaan Työmarkkinatorin ilmoituksilla. Työpaikkoja voi hakea muistakin palveluista tai myös niin sanottuja piilotyöpaikkoja.
70 prosenttia työpaikkailmoituksista siirtyy palveluun automaattisesti eri rekrytointijärjestelmistä.
KEHA-keskuksen mukaan noin 70 prosenttia työpaikkailmoituksista siirtyy palveluun automaattisesti eri rekrytointijärjestelmistä. Uusi työpaikkailmoituslomake otettiin käyttöön tänä vuonna, ja vuoden aikana valvontaa on tarkoitus edelleen tehostaa.
Työvoimaviranomaiset saavat jatkossa aiempaa helpommin nähtäväkseen alueensa uudet työpaikkailmoitukset. Samalla mahdollisiin epäasiallisiin ilmoituksiin voidaan puuttua nopeammin.
Apulaisoikeusasiamies ei moittinut viranomaisten toimintaa. Hänen mukaansa käytettävissä ollut selvitys ei osoittanut järjestelmätason ongelmia, jotka olisivat antaneet aihetta ryhtyä toimenpiteisiin.
Työpaikkailmoituksen tarkoitus on selkeä
Ratkaisu ei siten johtanut huomautuksiin tai muihin seuraamuksiin viranomaisille. Sen sijaan oikeusasiamies nosti esiin työnhakijoiden oikeusturvan kannalta keskeisen periaatteen.
– Työnhakijan on voitava luottaa siihen, että Työmarkkinatorilla julkaistu työpaikkailmoitus sisältää tiedon yksilöidystä työtehtävästä, johon työnhakija työllistyy rekrytoinnin päätyttyä. Työnhakijan on lisäksi voitava luottaa siihen, että työpaikkailmoituksessa on huomioitu yhdenvertaisuuslain ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain säännökset, apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja kirjoittaa.
Ratkaisun taustalla oli myös Ylen loppuvuonna 2025 julkaisema selvitys, jossa nostettiin esiin tuhansia epäiltyjä haamutyöpaikkoja Työmarkkinatorissa. Selvityksen jälkeen työministeri käynnisti asiasta erillisen selvityksen. Sittemmin työpaikkailmoitusten valvontaa on parannettu.
Lähde: Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten etätyö, kesätyö, työ, työhaastattelu, työnhaku, työttömyys tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
