Miksi jotkut ihmiset näyttävät selviytyvän vastoinkäymisistä muita paremmin? Nämä ihmiset nousevat vastoinkäymisistä kerta toisensa jälkeen ja kipuavat kerta kerran jälkeen ylemmäs tavoitteissaan.
Psykologian tutkimuksissa on jo vuosikymmeniä löydetty samoja piirteitä ihmisistä, jotka uskovat omiin kykyihinsä ja onnistuvat saavuttamaan unelmiaan.
Älykkyyttä on monenlaista
Kyse ei ole synnynnäisestä itsevarmuudesta tai poikkeuksellisesta lahjakkuudesta. Älykkyyttä on monenlaista. On tunneälykkyyttä, sisäistä viisautta, neroutta ja osittain myös opittua ja lahjakkuuden kautta saavutettua älykkyyttä.
Tutkimusten mukaan ratkaisevampaa on kuitenkin se, miten ihminen suhtautuu haasteisiin, epäonnistumisiin ja omaan kehittymiseensä. Erityisen tunnettu on psykologi Albert Banduran minäpystyvyysteoria (self-efficacy), jonka mukaan usko omiin kykyihin vaikuttaa siihen, ryhtyykö ihminen toimeen, kuinka paljon hän näkee vaivaa ja jaksaako hän yrittää uudelleen epäonnistumisen jälkeen.
Tutkimusten perusteella itsevarmoja ja älykkäitä ihmisiä yhdistävät usein ainakin seuraavat tavat. He ryhtyvät toimeen eivätkä odota täydellistä hetkeä. Moni jää odottamaan, että olisi valmis, rohkea tai riittävän osaava ennen uuden asian aloittamista. He odottavat seuraavaan maanantaihin, seuraavaan palkkapäivään tai seuraavaan jaksoon.
Tutkimusten mukaan juuri tekeminen kasvattaa uskoa omiin kykyihin. Jokainen onnistunut kokemus vahvistaa tunnetta siitä, että myös seuraavasta haasteesta voi selvitä ja tekemisen voi aloittaa pikkuhiljaa samantien.
Epäonnistuminen nähdään palautteena eikä todisteena omasta kyvyttömyydestä.
He uskaltavat haastaa itseään. Ihmiset, jotka hakeutuvat säännöllisesti hieman mukavuusalueensa ulkopuolelle, kartuttavat entistäkin enemmän onnistumiskokemuksia. Ne ovat Banduran mukaan tehokkain tapa vahvistaa minäpystyvyyttä. He eivät myöskään määrittele itseään yhden epäonnistumisen perusteella.
Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset, jotka pitävät taitojaan kehittyvinä eivätkä pysyvinä ominaisuuksina, suhtautuvat vastoinkäymisiin rakentavammin. Epäonnistuminen nähdään palautteena eikä todisteena omasta kyvyttömyydestä. Kuten Matti Nykänen sanoi: ”Jokainen tsäänssi on mahdollisuus”.
He jatkavat, vaikka tehtävä tuntuu vaikealta. Luovuttaminen ei ole ensimmäinen asia, mikä painaa vaakakupissa, vaan se, kuinka vaikean asian voisi ratkaista. Vahva usko omiin kykyihin näkyy erityisesti sinnikkyytenä.
Banduran tutkimusten mukaan ihmiset, jotka luottavat omaan oppimiseensa, käyttävät enemmän aikaa ongelmien ratkaisemiseen eivätkä luovuta yhtä helposti kuin ne, joiden minäpystyvyys on heikompi. Jos ei ole opetellut jotain asiaa tarpeeksi, tulee sitä opetella lisää.
Älykkyys ei tarkoita vain korkeaa älykkyysosamäärää
Toisin sanonen he kehittävät itseään jatkuvasti. Älykkyys ei tutkimusten mukaan tarkoita pelkästään korkeaa älykkyysosamäärää, vaan myös kykyä oppia uutta. Menestyvät ihmiset hakevat aktiivisesti uusia taitoja, pyytävät palautetta ja muuttavat toimintaansa tapahtumien perusteella.
Oppiminen nähdään jatkuvana prosessina eikä kertaluonteisena saavutuksena, joka tulisi saada valmiina käteen. He käyttävät energiaansa myös muiden auttamiseen.
Psykologian tutkimuksissa on havaittu, että toisten auttaminen lisää usein myös auttajan hyvinvointia, merkityksellisyyden tunnetta ja myönteisiä tunteita. Itsevarmuus ei siis välttämättä näy äänekkäänä esiintymisenä, vaan kykynä kannustaa myös muita onnistumaan.
Vaikka itsevarmuutta pidetään usein luonteenpiirteenä, tutkimusnäyttö kertoo sen olevan pitkälti opittava taito. Sinä pystyt, jos vain haluat.
Lähde: American Psychological Association
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten menestys, onnellisuus tai laajemmin samasta aihealueesta Lifestyle -osioistamme.
