Fingerporin taustalta paljastui koskettava selviytymistarina – ”Olin sosiaalisesti ruttoinen”

Fingerpori tunnetaan suomalaisen sarjakuvan ilmiönä. Fingerporilla on laaja ja vankka fanikunta, joiden huumorinystyröitä stripeissä kuvatut arjen tilanteet, sanaleikit ja kaksimieliset oivallukset hivelevät juuri oikeassa kulmassa. Sarjakuvassa nämä yhdistyvät absurdiksi huumoriksi.

MAINOS
MAINOS PÄÄTTYY

Pertti Jarlan luoma sarjakuva on ilmestynyt Helsingin Sanomissa kuusi kertaa viikossa jo lähes 20 vuoden ajan. Sen hahmot, eli Heimo Vesa, Rivo-Riitta, Asko Vilenius ja monet muut ovat vakiintuneet osaksi suomalaista populaarikulttuuria. Facebookissa Fingerporin ymmärtäjät -ryhmässä on yli 260.000 jäsentä.

Pertti Jarla ja Kari Väänänen haastattelussa

Kaverit antoivat mahdollisuuden

Nastolassa kasvanut Jarla kuvaa uutuuselämäkerrassaan lapsuuttaan ja nuoruuttaan aikakautena, jolloin erilaisuutta ei hyväksytty ja syrjintä oli arkipäivää. Hän muistelee, kuinka 70–80-luvuilla poikien odotettiin menestyvän urheilussa ja sulautuvan joukkoon. Jarla ei koskaan mahtunut muottiin.

Hän kertoo olleensa koulussa lähes kokonaan ulkopuolinen. Yläasteen lopussa alkaneet paniikkikohtaukset lisäsivät entisestään tunnetta siitä, että jotain oli vialla. Selviytyminen tapahtui lopulta pienen porukan ansiosta.

– Olen yhä tosi kiitollinen niille kavereille, jotka antoivat minulle mahdollisuuden, vaikka olin sosiaalisesti ruttoinen. Muutama tyyppi tuli juttelemaan. Se oli tosi hienoa, Jarla muistelee.

Pertti Jarlan elämä on riemukas teos, jossa sarjakuvapiirtäjä höpöttelee mikrofonin ääressä. Teos on siis julkaistu suoraan äänimuodossa ja tehty äänikuvaksi, eikä perinteiseksi kirjaksi. Teoksessa Jarla kertoo oman tarinansa mikrofonin ääressä rehellisesti ja ilman itsensä silottelua. Hän käy läpi elämäänsä 1970-luvulta tähän päivään, avaa Fingerporin syntyä ja kuvailee omaa suhdettaan sen hahmoihin.

Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten , tai laajemmin aihealueesta Viihdeuutiset.