Suomalaiset kastetaan perinteisesti evankelisluterilaiseen kirkkoon. Vaikka uskonpuhdistusta ennen maassamme on ollut muinaisuskoon liittyviä tapoja ja perinteitä, on kristinusko muokannut kulttuurimme ja perimäämme sellaiseksi kuin se nykyisin on. Arvot elävät uskonnosta huolimatta edelleen.
Samaan aikaan, kun kirkoista erotaan ja etäännytään, ovat myös mielenterveysongelmat ja yksinäisyys kasvanut. Yhdysvalloissa kirkossa käymisen väheneminen on yhteydessä jopa epätoivoon.
Tuore tutkimus osoittaa, että esimerkiksi niin sanottujen epätoivokuolemien lisääntyminen ja opioidikriisin lisääntyminen voi olla yhteydessä uskonnottomuuteen.
Epätoivokuolemilla tarkoitetaan tutkimuksessa sellaisia kuolemia, jotka johtuvat huumeiden yliannostuksista, itsemurhista ja alkoholiin liittyvistä maksasairauksista.
Ohion osavaltionyliopiston tutkijoiden mukaan niissä osavaltioissa, joissa uskonnollinen osallistuminen väheni eniten vuosien 1985 ja 2000 välillä, myös epätoivokuolemat lisääntyivät selvästi.
Ilmiö koskettaa erityisesti keski-ikäisiä, vaaleaihoisia amerikkalaisia, joilla ei ole korkeakoulututkintoa. Sama ryhmä on myöhemmin kärsinyt voimakkaimmin kuolleisuuden kasvusta.
Tutkimus haastaa käsityksen, jonka mukaan epätoivokuolemien kasvu johtuisi yksinomaan 1990-luvun lopulla yleistyneistä opioideista, kuten OxyContinista.
Tutkijoiden mukaan kuolleisuuden nousu alkoi jo aiemmin. Itseasiassa kuolemat alkoivat lisääntyä samaan aikaan kun kirkossa käyminen alkoi vähentyä.
Opioidikriisi pahensi tilannetta, mutta ei ollut tutkijoiden mukaan sen alkuperäinen syy.
Yhteys havaittiin sekä miehillä että naisilla ja niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Samaan aikaan, kun sunnuntait eivät enää olleet pyhäpäiviä ja esimerkiksi kauppojen aukioloaikoja laajennettiin, niin tällöin myös viikoittainen kirkossa käynti väheni selvästi.
Tutkijoiden mukaan kirkossa käyminen ei tarjonnut ihmisille pelkästään sosiaalisia kontakteja, vaan myös merkityksen ja identiteetin tasapainon tunnetta.
Tutkimuksessa ei havaittu samaan aikaan laskua muussa sosiaalisessa toiminnassa, mikä viittaa siihen, että uskonnollinen osallistuminen on erityinen suojatekijä. Tutkijat huomauttavat myös, että usko Jumalaan ei sinänsä vähentynyt tutkimusjakson aikana.
Sen sijaan muutosta tapahtui siinä, kuinka moni koki itsensä uskonnolliseksi ja millä tasolla osallistui seurakuntatoimintaan. Juuri näillä tekijöillä näyttäisi olevan yhteys kuolleisuuteen.
Voit lukea Starassa myös lisää tähän kyseiseen artikkeliin liittyvistä aiheista, kuten kirkko, masennus, stressi, uskonto tai laajemmin aihealueesta Lifestyle Terveys.
