Valtion menoleikkauksista ja veronkorotuksista käydään Suomessa tälläkin hetkellä jatkuvaa keskustelua. Lähestyvät eduskuntavaalit ovat nostaneet eri talouden sopeuttamistavat vertailuun.
Tuoreen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) tutkimuksen mukaan kumpikin tapa hidastaa talouskasvua, mutta veronkorotusten vaikutukset näyttävät olevan Suomessa menoleikkauksia haitallisemmat.
Valtiontalouteen vaikuttavat monet asiat
Usein puhutaan säästöistä. Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että miljardin euron säästö ei välttämättä vahvista valtion taloutta miljardilla eurolla.
Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten julkisen talouden sopeuttaminen eli menoleikkaukset ja veronkorotukset vaikuttavat Suomen talouteen. Sen mukaan valtion tekemät päätökset synnyttävät aina jonkinlaisen ketjureaktion. Päätös ulottuu yrityksiin, kotitalouksiin, työllisyyteen ja lopulta myös valtion omiin verotuloihin.
Esimerkiksi jos valtio päättää säästää miljardi euroa vähentämällä menojaan, niin asiaan liittyy monta muuttuvaa tekijää. Ensimmäisellä hetkellä näyttää siltä, että valtion menot pienenevät juuri miljardilla eurolla. Todellisuudessa vaikutus ei kuitenkaan jää siihen.
Jos valtio esimerkiksi lykkää säästötoimenpiteiden vuoksi jotain tiehanketta, vähentää palvelujen ostamista tai peruu investointeja, niin maassamme toimiville yrityksille tulee vähemmän töitä. Yritysten liikevaihto pienenee, investointeja voidaan siirtää myöhemmäksi ja joissakin tapauksissa työntekijöitä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan.
Miljardin euron säästö ei välttämättä vahvista valtion taloutta miljardilla eurolla.
Kun ihmisillä on käytössään vähemmän rahaa, myös kulutus vähenee. Kaupoissa ostetaan vähemmän tavaroita ja palveluja, mikä vaikuttaa edelleen yritysten myyntiin.
Kun rahaa on liikkeellä vähemmän, niin samaan aikaan myös valtion tulot pienenevät. Kun palkkoja maksetaan vähemmän, tuloveroa kertyy aiempaa vähemmän. Kun yritysten tulokset heikkenevät, myös yhteisöveron tuotot voivat laskea. Lisäksi kulutuksen vähentyessä arvonlisäveron tuotto pienenee.
Jos työttömyys kasvaa, valtiolle voi syntyä myös uusia menoja esimerkiksi työttömyysetuuksien muodossa, eikä tuloja tule sitäkään vähää.
Tutkimuksessa tätä kutsutaan finanssipolitiikan kertoimeksi. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että yksi poliittinen päätös vaikuttaa paljon laajemmalle kuin pelkästään valtion budjettiin. Ja tämä on loppujen lopuksi talouden perusmatematiikkaa, jonka jokaisen kansanedustajan olisi hyvä ymmärtää.
Talouskasvu on alkanut vahvana
Tutkimuksen mukaan miljardin euron menoleikkaus ei siksi välttämättä paranna julkista taloutta miljardilla eurolla. Ketjureaktion vuoksi vaikutus voi jäädä huomattavasti pienemmäksi. Tutkijoiden mukaan juuri tästä syystä julkista taloutta ei pitäisi tarkastella tai siitä puhua pelkästään säästöjen euromäärän kautta.
Heidän mukaansa onnistunut sopeutus edellyttää myös toimia, jotka vahvistavat talouskasvua, lisäävät työllisyyttä ja kasvattavat yritysten investointeja. Vaarana on, että säästöjen vaikutukset muuten syövät itse itseään pienempien verotulojen ja kasvavien etuusmenojen kautta.
Viime viikkoina Suomen taloudesta on saanut erittäin positivisia uutisia, sillä kasvuluvut ovat jopa historiallisesti huippuluokkaa. Edellisen kolmen kuukauden aikana Suomen bruttokansantuote kasvoi peräti 0,9 prosenttia, mikä voi johtaa jopa lähes kolmen prosentin vuosikasvuun.
Etlan toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin finanssipoliittisen sopeutuksen vaikutuksia Suomessa yhdistämällä kansainvälinen tutkimuskirjallisuus uuteen empiiriseen analyysiin, joka perustuu Tilastokeskuksen tutkimusta varten kokoamaan aineistoon.
Lähde: Fiscal Multipliers and the Effects of Consolidation Measures in Finland -tutkimus
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten eduskunta, raha euro, ruokakauppa, talous tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
