Lähes kaksi tuhatta vuotta sitten Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa hiiltynyt papyruskäärö on onnistuttu lukemaan ensimmäistä kertaa ikinä.
Kääröä ei tarvinnut avata lukemista varten. Tutkijat hyödynsivät työssä tekoälyä, korkean tarkkuuden röntgenkuvausta ja koneoppimista.
Läpimurto antiikin tutkimuksessa
Käärön sisältö pystyttiin selvittämään uuden teknologian avulla materiaalia vahingoittamatta. Kyseessä on merkittävä läpimurto antiikin tutkimuksessa. Käärö oli ollut lukukelvoton lähes kahden vuosituhannen ajan.
PHerc. 1667 -nimellä tunnettu papyruskäärö löytyi jo 1750-luvulla Herculaneumin muinaisesta kaupungista. Alue hautautui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Samassa purkauksessa tuhoutui myös läheinen Pompeji.
Käärö kuului noin 1 800 hiiltyneen papyruksen kokoelmaan, joka löydettiin ylellisestä roomalaisesta huvilasta. Kokonaisuutta pidetään ainoana antiikin Kreikan ja Rooman ajalta säilyneenä kokonaisena kirjastona.
Vaikka papyrukset säilyivät tulivuoren tuhkan alla lähes kaksi vuosituhatta, niiden avaaminen osoittautui mahdottomaksi.H
Tutkijat kuvasivat käärön erittäin tarkalla röntgentomografialla.
iiltynyt materiaali on niin haurasta, että käärö olisi voinut murentua tomuksi, jos sitä olisi yritetty avata perinteisin menetelmin. Ratkaisu löytyi modernista teknologiasta.
Tutkijat kuvasivat käärön erittäin tarkalla röntgentomografialla. Sen jälkeen he rakensivat sen sisäosista kolmiulotteisen mallin ja oikaisivat papyruksen digitaalisesti tietokoneella.
Tämän jälkeen tekoäly ja koneoppiminen tunnistivat hiiltyneen papyruksen pinnalta musteen jättämät, lähes näkymättömät jäljet, jolloin teksti voitiin lukea ensimmäistä kertaa.
– PHerc. 1667 oli aluksi pelkkä mustunut, hiiltynyt papyrusrulla. Emme koskaan avanneet sitä fyysisesti, vaan luimme sen kokonaan digitaalisten menetelmien avulla, Vesuvius Challenge -hankkeessa kerrotaan.
Käärön aiheena etiikka
Tutkijoiden yllätykseksi käärö sisälsi filosofisen tutkielman, joka käsittelee etiikkaa, ihmisen käyttäytymistä ja moraalista kehitystä.
Tekstissä mainitaan myös Aristokreon, joka oli stoalaisen filosofin Khrysippoksen oppilas ja sukulainen.
Kielen, sisällön ja viittausten perusteella tutkijat ajoittavat tekstin 100-luvulle ennen ajanlaskun alkua, ja sen arvioidaan edustavan nimenomaan stoalaista filosofiaa.
Samassa tutkimushankkeessa tunnistettiin lisäksi toisesta papyruksesta aiemmin tuntematon teos epikurolaiselta filosofilta Filodemokselta.
Tekoälyä hyödynnetään nykyisin yhä laajemmin myös historiantutkimuksessa.
Tutkimus on osa vuonna 2023 käynnistettyä kansainvälistä Vesuvius Challenge -hanketta, jossa tutkijat, ohjelmistokehittäjät ja tekoälyasiantuntijat eri puolilta maailmaa pyrkivät avaamaan hiiltyneiden papyrusten salaisuuksia digitaalisin menetelmin.
Ensimmäinen merkittävä läpimurto nähtiin jo vuonna 2023, kun 21-vuotias tietojenkäsittelytieteen opiskelija onnistui tunnistamaan avaamattomasta kääröstä ensimmäisen sanan lähes 2 000 vuoteen.
Tekoälyä hyödynnetään nykyisin yhä laajemmin myös historiantutkimuksessa. Sen avulla voidaan tulkita vaurioituneita käsikirjoituksia, analysoida muinaisia tekstejä ja tutkia hauraita arkeologisia löytöjä ilman, että alkuperäisiä esineitä tarvitsee vahingoittaa.
Tutkijoiden mukaan työ on vasta alussa. Herculaneumin kirjastossa on edelleen satoja avaamattomia papyruskääröjä, joiden sisältö on pysynyt tuntemattomana lähes kahden vuosituhannen ajan.
Nyt niidenkin salaisuudet voidaan mahdollisesti paljastaa ilman, että yksikään käärö tarvitsee avata fyysisesti.
Lähde: Electrical Engineering and Systems Science
Voit lisätä Staran Googlen ensisijaiseksi lähteeksi klikkaamalla tästä ja ruksittamalla laatikon. Voit myös lukea lisää tähän artikkeliin liittyvistä teemoista ja aiheista, kuten röntgen, tekoäly, tulivuori tai laajemmin samasta aihealueesta Uutiset -osioistamme.
