Hiljaa hyvää tulee ja kaikessa rauhassa loistavaa. Tähän periaatteeseen uskoo kesän puhutuin rap-tulokas Tuomas Kauhanen, jonka debyyttialbumia valmisteltiin huolella peräti kolmen vuoden ajan. Päivänvalon Sano vaan Tuomas -levy näki viimein 7. kesäkuuta.

Kulunut kesä on mennyt räppärillä keikkaillessa. Yleiseksi hauskaksi jätkäksi itseään Staralle kuvaileva Tuomas Kauhanen vaikutti aiemmin Näkökulma ja Area 04 Farm -yhtyeissä. Sooloura ja oma levy olivat luonteva jatko musiikilliselle uralle.

– Aloin tekemään soololevyä vuonna 2010, kun mun Näkökulma-bändi veljeni Olan kanssa meni telakalle. Viimeinen yhteinen projekti oli Odotusmusiikkia 2 -levy. Me tehtiin reilusti yli levyllinen biisejä ja tultiin siihen tulokseen, että se oli liian kompromissintäyteinen projekti. Oltiin musiikillisesti eri sivulla, Tuomas kertoi Staralle.

– Me ei enää löydetty yhteistä säveltä sille, mitä halutaan tehdä ja laitettiin yhtye telakalle. Aloin tekemään sooloa. Eka vuosi meni siinä, että löysin suunnan. Sen, mitä todella haluan tehdä ja millainen olen artistina.

”Sai lähteä oikeasti ihan nollista”

Porvoosta kotoisin oleva ja sittemmin helsinkiläistynyt hiphop-lupaus kertoo hakeneensa itseään kappaleita kirjoittamalla. Hän tunnustaa olevansa krooninen kirjoittaja, jolla ei useinkaan iske ideapula.

– Kokeilin kaikkea. Ei mene päivääkään, etten tekisi jotain. Mulla pulpahtelee koko ajan jotain biisi-ideoita mieleen. Silloin oli uusi projekti ja otin ristimänimen käyttöön. Se oli hienoa, kun sai lähteä oikeasti ihan nollista.

– Ekat biisit kuulosti meidän bändiltä ja vaan yhdeltä räppäriltä. Pikku hiljaa sieltä tuli jotain demoa. Esimerkiksi albumilta löytyvä Vahva-biisi taisi olla kolmas biisi, jonka mä tein soolona. Me tehtiin se uusiksi levylle, kun aluksi se kuulosti kasaridiskolta. Se oli aika funkia.

– Kesti pitkään, että löysin soundin, jonka koin omakseni. Solmin levytyssopparin vuonna 2012, mutta neuvottelut siitä alkoivat jo 2011. Puolisen vuotta me väännettiin diiliä. Ehkä siinä vuoden päivät meni, että alkoi löytymään oma juttu. Koko ajan se kirkastui lisää.

– Isoin harppaus levyprosessissa oli vuoden 2012 keväällä, kun mentiin Los Angelesiin tekemään biisejä valmiiksi MGI:n kanssa. Mä olen tehnyt Henri Lanzin kanssa aina juttuja. Me oltiin samassa Area 04 Farm -bändissä. Hän on tosi hyvä räppäri, mutta halusi jossain vaiheessa keskittyä tuottamiseen.

– Olen tehnyt hommia aina samassa tiimissä. Tällä kertaa ei tarvinnut mitään paritusta, että tämä räppäri yhteen tämän tuottajan kanssa. Olen tuntenut hänet 15-vuotiaasta lähtien. Kokeiltiin ja kikkailtiin yhdessä juttuja ja levy tuli sen reissun aikana pääpiirteiltään valmiiksi.

Tämän jälkeen oli Miksi naiset rakastuu renttuihin? -kappaleen julkaisun vuoro. Tanssittavalla menobiisillä vierailevat Elastinen ja Cheek. Jotain Tuomaksen suosiosta kertoo se, että hänen kappaleensa ovat keränneet YouTube-palvelussa noin 3,5 miljoonaa katselukertaa.

– Renttu kasvoi netissä tosi hyvin. YouTubessa ja Spotifyssa se löysi yleisönsä, mutta radiot ei soittaneet biisiä lainkaan. Levy-yhtiö kysyi multa, että haluanko laittaa levyn ulos samantien vai yritänkö tehdä vielä yhden sinkun radiosoittoon. Mietin sitä ja halusin kokeilla uudella kappaleella.

– Meni ehkä puoli vuotta biisien teossa ja lähdin hakemaan hyvältä tuntuvaa linjaa. Tehtiin Enkeli ja Vuoden mies, jotka päätyivät levylle, kertoo 28-vuotias Kauhanen, ja pohdiskelee alan arvaamattomuutta.

– Eihän sitä voi ennustaa mistä tulee hitti. Mä luulin Rentun kanssa, että tästä tulee hitti. Se opetti, ettei itse voi sitä tietää. Opin sen, etten koskaan musiikkia tehdessäni yritä laskelmoida mitään.

– En puhu Rentunkaan suhteen laskelmoinnista. Se biisi syntyi siitä, kun kuulin Juliet Jonesin Sydämen Miksi naiset aina rakastuvat renttuihin -kappaleen ja aattelin, että käännän idean ylösalaisin. Siinähän biisissä puhuu kunnon mies, mun kappaleessa renttu. Se lähti läpästä.

”Olen heikkona nätteihin hymyihin”

Kun energinen Tuomas katselee silmiin ja väläyttää välillä valloittavan leveän hymyn, tulee mieleen vain yksi kysymys. Löytyykö räppäristä rentun aineksia, ja miten paljon kappale heijastelee hänen arkielämänsä suhdekuvioita?

– Eikö jokainen mies ole vähän renttu? Ehkä pitäisi määritellä koko käsite. Mulle renttu on sitä, ettei kauheasti huolehdi ja stressaa asioista. Silloin voi vaikuttaa jopa hieman vastuuttomalta. Mä en jaksa välittää tai murehtia asioista, jotka on täysin irrelevantteja.

Yleensä renttu-käsite tulee esille romanttisista suhteista puhuttaessa. Miehet ovat usein saaneet rentun viitan ylleen toimiessaan oman päänsä mukaan parisuhteessa.

– En mä niistäkään stressaa! Varmaan jokainen mun tyttöystävä vuosien varrella on ottanut itseensä siitä, että mä olen todella sellainen tyypillinen taiteilija, paljastaa Tuomas.

– Kun teen jotain, niin kaikki muu menee sivuun. En tykkää tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia. En näe renttua sellaisena tyyppinä, joka tappelee, pettää ja on yleisesti kusipää. Siinä on vaan semmoinen vähän lunkimpi elämänasenne.

Sinkkuna elävällä Kauhasella on vielä kainalopaikka vapaana elämänsä Enkelille. Onkin pakko tiedustella räppärin naismakua. Voisiko Tuomas lähteä iskemään kaunottaren esimerkiksi baarista?

– Voisin. Tilanteella ei ole yhtään mitään väliä. Ehkä ne on vähän vaikeita ympäristöjä, kun mimmit on siellä aika varautuneita. Mulle isoin turn off on se, jos joku on täynnä itseään. En voi oikeastaan sietää sellaista, että ollaan jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Tykkään tosi aidoista ja välittömistä ihmisistä.

– Se on mulle tärkein juttu. Jos näen, että joku on sinut itsensä kanssa, se on tosi viehättävää. Jos kriteerejä pitää luetella, niin olen heikkona nätteihin hymyihin. Kivat silmät ja kiva hymy, kertoo mies ja näyttää pohdiskelevalta.

– Huumorintaju on myös jees, jos tyttö ottaa itsensä liian vakavasti, niin se on kauheeta. Mä elän lisäksi arkielämässä aika terveellisesti ja treenaan, niin sporttisuus on kiva juttu. Jos toinen istuu himassa ja syö vaan sipsiä, niin en ehkä koe sellaista yhteyttä.

”En suostu menemään mihinkään lokeroon”

Rap-komistus myöntää, että kriteereistä huolimatta hänen elämänsä seurustelusuhteet ovat aina onnistuneet yllättämään. Usein sydämentykytyksiä herättäneet tyttöset ovat olleet jotain muuta kuin mitä artisti on ajatellut unelmanaisestaan.

Tuomas Kauhanen on aiemmissa haastatteluissaan julistanut, ettei kuulu mihinkään valmiiseen lokeroon räppärinä. Eivätkö kaikki esiintyvät artistit sano niin? Nyt vaaditaan kyllä perustelut.

– Mä perustelen sen niin, että pystyn surffaamaan lokerosta toiseen. Mua ahdistaisi luovana ihmisenä tosi paljon se, että olisi vain yksi juttu, mitä voisin tehdä. Ajatellaan, että olisin nyt tiedostava artisti, jonka musiikki käsittelee aina jotain ajankohtaisia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia. Sitten mulle tulisikin fiilis, että haluan tehdä jonku bilebiisin, hyvää tanssimusaa.

– En suostu menemään mihinkään lokeroon. Mä voin tehdä jonkun 1985-kappaleen, joka käsittelee todellisia aiheita. Esimerkiksi miten tietyt roolimallit ja ajattelutavat vaikuttavat, ja voivat periytyä sukupolvelta toiselle. Tai sitten voin tehdä Enkelin. Se on ihan luontevaa mulle. En näe, että kenellekään pitäisi olla mitään valmista paikkaa.

– Multa kysyttiin aiemmin, että miten näen oman kohderyhmäni. Vastasin siihen, etten tiedä. Mä teen musiikkia ja kohderyhmä on se, kenet tavoitan sillä.

Räppäri kertoo keikkailevansa kolmesta neljään kertaa viikossa. Miltä miehen yleisö sitten näyttää lavalta katsottuna?

– Pääsääntöisesti keikoilla käy 11 – 30 -vuotiaita. Enkelin myötä on tullut enemmän keski-ikäisiä naisia. Jostain syystä mimmit on syttyneet aika paljon ja sitten on niitä kundeja, jotka tykkää raadollisemmista stooreista.

Enkeli, tuo Kuningasidea-yhtyeen Väinöväinön kanssa toteutettu reggae-henkinen kesäkappale, on soinut tasaiseen tahtiin radiossa julkaisunsa jälkeen. Tuomas kertoo yllättäneensä hittikappaleellaan myös kaveripiirinsä.

– Halusin tarpeeksi hyvän biisin. Henkalla oli sointukulku valmiina, ja siansaksalla laulettu laulumelodia. Se soitteli sitä studiolla ja sanoin sille, että laita tuo takaisin. Se katsoi mua vähän pitkään, kun se on mulle aika erityylinen biisi, tunnustaa räppäri.

– Kaveritkin on sanoneet, että se on juuri se biisi, jota kukaan ei venannut multa. En normaalisti tee tuollaista. Sytyin melodiasta ja halusin rakentaa kappaleen sen ympärille. Olen aina tykännyt Kuningasideasta, ja meillä on sama levy-yhtiö. Sain sieltä Väinöväinön sähköpostin.

– Laitoin mailin sille, ja se tuli studioon laulamaan. Kirjoitin räpit siinä välissä. Räpin kirjoittaminen on mulle melko vaivatonta, teen usein biisit valmiiksi vasta hetkeä ennen kuin äänitän ne. Esimerkiksi Kova duuni on rahaa on kirjoitettu 5 – 10 minuutissa. Mä saatan pyöritellä biisin aihetta päässäni pitkään, mutta kirjoitusprosessi on tosi nopea. Saattaa olla vaan lauseita ylhäällä, mitä haluan niissä sanoa.

Letkeässä Enkeli-kappaleessa Kauhanen riimittelee unelmiensa naisesta ja rakastumisesta. Musiikkivideo kuvattiin Espanjassa lämpimissä olosuhteissa, eikä kuvausmatkalla vältytty miehen mukaan kommelluksilta. Oma tarinansa on muun muassa Väinöväinön puhelimen katoaminen.

– Mietittiin tulevaa kesää, että ei me voida kuvata musavideota missään talvisessa Suomessa. Mulla ei ollut mikään maailman isoin budjetti, ja haluttiin tehdä video pienillä kustannuksilla. Katsottiin, mistä saataisiin halvimmat matkat. Päädyttiin Barcelonaan.

– Saatiin hyvä diili. Asuttiin jossain hostellissa rannalla. Siinä matkassa ei ollut tippaakaan luksusta, mutta oli tosi hauska reissu. Ekana yönä me tavattiin kaksi naista, jotka varastivat Väinön kännykän. Mimmit tuli juttelemaan ja me oltiin jo menossa nukkumaan. Sanottiin niille, ettei nyt tule kauppoja.

– Toinen oli ottanut Väinön puhelimen ja lähtenyt kävelemään. Väinö vaan käski sen toisen sanoa ystävälleen, että tuo ei ollut coolia. Se otti sen asian noin. Väinö sanoi mulle, että nyt tästä tuli oikea loma, kun kukaan ei saa häntä kiinni.

”Tää on jo mun kuudes levy”

Kauhasen Sano vaan Tuomas -albumilla kuullaan useita vierailevia artisteja, kuten Cheekiä ja pikkuserkku Elastista. Tuomas on tämän vuoden puolella tullut tutuksi suurelle osalle suomalaisia, mutta mies on kuitenkin ollut jo vuosia tuttu näky hiphop-piireissä.

– Vaikka mä nyt vasta breikkasin, niin onhan tämä jo mun kuudes levy. Olen kiertänyt räppifestareita 18-vuotiaasta asti. Kymmenen vuotta tulee siitä, kun olen esiintynyt ensimmäistä kertaa. Olen ollut ekassa Summer Upissa keikalla, missä oli enemmän artisteja kuin yleisöä, ja ekoilla Blockfesteillä.

– Halusin tähän levylle fiittauksia, koska tykkään kirjoittaa melodioita ja diggaan isoista laulujutuista, mutta en ole itse kovin häävi laulaja. Kirjoitin kertsejä ja pyysin mukaan sellaisia tyyppejä, joita arvostan artisteina.

– Cheekin olen tuntenut jostain vuodesta 2002. Ne järjesti Lahdessa bileitä, joissa oli kaikki suomiräppärit vuorollaan keikalla. Me ollaan oltu broidin kanssa Elastisen lämppäreitä aika monella klubikeikalla, ja siinä sitten oppi samalla kiertue-elämää. Vedettiin aina pari biisiä, se oli hyvä koulu isompaan yleisöön.

Räppärin esikoisalbumi vaati tekovaiheessa mieheltä sitoutumista. Tradenomin paperit aikoinaan hankkinut Tuomas kävi myös samanaikaisesti päivätöissä pankissa ja treenasi kuntosalilla. Miten kaiken yhdistäminen onnistui?

– Kyllä se pienen burn outin vaati. Mä kävin salilla treeneissä ja pankissa töissä. Hoidin juttuja kassapalvelusta asuntolainaan. Vastapainoksi sitten istuin himassa ja kirjoitin yömyöhään. Nukuin neljän-viiden tunnin yöunet. Ei siinä ollut edes aikaa kuvitella esimerkiksi seurustelua, kertoo rap-tähti ja paljastaa suhtautuneensa asioihin nuorena eri tavalla.

– Yläasteikäisenä lopetin koulun ja keskityin hölmöilemään. Parikymppisenä, kun jengi rupesi delaamaan ja joutui vankilaan, niin pohdin, että täytyisi laittaa elämäni kasaan. Tein nuorena paljon virheitä, mutta en mitään liian dramaattista.

Kesä 2013 on artistille kiireistä, mutta antoisaa aikaa. Hän kertoo viettävänsä suuren osan ajastaan keikkojen parissa. Kaikessa hiljaisuudessa uusi albumi on saanut myös ensimmäisiä muotojaan tuoreiden kappaleiden merkeissä.

– Olen tehnyt keikkarundia – siis istunut autossa ja esiintynyt yleisölle. Aloin myös tekemään uutta levyä. Kourallinen biisejä on jo valmiina. Sano vaan Tuomas -levyllekin kirjoitin varmaan joku lähemmäs sata biisiä. Olen tosi produktiivinen, se on sekä hyvä että huono asia. Välillä tulee jopa syyllinen olo, kun ei enää ole päiväduunissa. Jos ei sitten jonain päivänä saakaan mitään aikaan.

– Lomaa aion pitää ehkä joskus ensi kesän jälkeen. Joku sanoi joskus hyvin, että jos sulla on työ, joka ei tunnu työltä, niin miksi sä tarvisit lomaa? Heittää räppäri.

– Tulee tässä myöhemmin pieni breikki, kun mennään jätkien kanssa porukalla katsomaan Eminemiä Pariisiin. Tuollaisia minilomia pystyy ottamaan. En ole koskaan muutenkaan ollut sellainen tyyppi, joka lähtee lomalle vaan makaamaan rannalle, kertoo Tuomas Kauhanen Staralle haastattelun päätteeksi.

Anna Poikkimäki