Kerroimme äskettäin yhdysvaltalaisesta yhtiöstä, joka tuo markkinoille puhtaamman makuisen ja siten myös krapulaa vähemmän aiheuttavan vodkan. Todellisuudessa ihmisille on turha kehitellä jokaisen makunystyröille sopivaa alkoholijuomaa, koska tuoreen tutkimuksen mukaan geenit määrittelevät sen, miltä alkoholi loppujen lopuksi maistuu.

Aistien käyttäytymistä tutkiva Penn Staten yliopiston yksikkö on todennut tutkija John E. Hayesin johdolla, että ihmisillä on makunystyröissään erilaisia sensoreita, jonka mukaan he maistavat alkoholissa olevan kitkeryyden.

Toisten makunystyrät muuttavat maun laimeaksi, kun toisilla sama juoma aiheuttaa happaman aistimuksen kielen päälle. Tutkimus julkaistiin Alcoholism: Clinical and Experimental Research -julkaisussa.

Ryhmän mukaan ihmiset voidaan jakaa 25 eri geeniryhmään, joka määrittelee kuinka heidän makuaistinsa käsittelee alkoholia. Toisin sanoen geneettinen ominaisuus kulkee vanhemmilta lapsille perinnöllisenä, ja kaikki viskiä vieroksuvat voivat syyttää antipatiasta vanhempiaan.

Ihmiskunta voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri kategoriaan. Noin 25 prosenttia väestöstä maistaa alkoholin erityisen voimakkaasti, 25 prosenttia laimeasti ja loput 50 prosenttia keskiverrosti.