Osa vanhemmista muokkaa jälkikasvuaan tarkoituksella tiettyyn muottiin sopivaksi ja pyrkii kitkemään lapsen luonnolliset ominaisuudet pois esimerkiksi tiukan kurin avulla. Tosiasia kuitenkin on se, että lapset ovat lapsia juurikin heidän mielialanvaihteluiden, riskinottokyvyn ja hassuttelun takia.

Aikuisten tehtävänä ei ole kasvattaa jälkikasvuaan ylisuojellussa ympäristössä tai selvittää kaikkia vaikeuksia heidän puolestaan, vaan opettaa lapset selviytymään elämästä itse. Vaikka monet vanhemmat eivät voi sietää lastensa riehumista, on sillä asiantuntijoiden mukaan lukuisia hyötyjä ipanoille.

PureWow-lehden mukaan riehumiselle voi ottaa oman ajan ja paikan. The Art of Roughhousing: Good Old-Fashioned Horseplay and Why Every Kid Needs It -teoksen kirjoittaneet Anthony T. DeBenedet ja Lawrence J. Cohen vakuuttavat, että lasten rämäpäinen hulluttelu rauhoittaa heitä ja aktivoi aivoja.

Kun lapsen antaa vapaasti riehua esimerkiksi ulkona ollessaan, tulee hänelle vähemmän käyttäytymisongelmia, hän osaa ratkaista paremmin erilaisia haasteita ja hänen itsetuntonsa kohoaa. Lisäksi riehuminen kuluttaa energiaa ja parantaa muistia, oppimista, kieltä ja logiikkaa.

Kun lapset saavat painia leikkimielisesti ja ilman väkivaltaa kavehttps://www.stara.fi/wp-admin/edit-comments.phpreidensa tai sisarustensa kanssa, ovat he samalla sosiaalisessa kontaktissa toiseen ihmiseen. Tämä puolestaan parantaa sosiaalisia kykyjä, koska he tulkitsevat samalla muiden reaktioita. Myös tunneälyn kerrotaan kehittyvän lähikontaktissa.

Lapset oppivat yhteistyökykyä vuorovaikutuksen kautta ja riehuminen opettaa toisenlaisen tavan tiimityöskentelyyn toisten lasten kanssa. Mikäli vanhemmat ei ole varma leikin mukavuudesta, kannattaa lapsilta kysyä suoraan: ”Onko kaikilla hauskaa?”. Myöntävästi vastaavien lasten kannattaa antaa riehua rauhassa.