Maailmanlaajuisesti noin 45 miljoonaa ihmistä sairastaa dementoivaa muistisairautta ja määrän on ennustettu kaksin tai jopa kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan yli 190.000 muistisairasta henkilöä ja muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14.500 henkilöä.

Dementiaa aiheuttavat taudit ovat maailmanlaajuisesti viidenneksi yleisin kuolinsyy. Suomalaisten, englantilaisten ja yhdysvalalaisten tutkijoiden yhteistyönä toteutettu tutkimus tunnisti uusia biomarkkereita eli biologisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä suurentuneeseen myöhäisiän dementiariskiin. Tuore tutkimus tarjoaa tärkeää lisätietoa muistisairauksia aiheuttavista tautimekanismeista ja mahdollisista lääkekehityksen kohteista.

Kyseessä on 15 verestä mitattua proteiinia, jotka ennustivat kognition alenemaa ja sitä seuraavaa dementian kehittymistä 20 vuotta ennen dementiadiagnoosia. Proteiinit liittyvät immuunijärjestelmän toimintahäiriöihin, veriaivoesteen heikkenemiseen, verisuonien tautitiloihin ja keskushermoston insuliiniresistenssiin. Kuuteen näistä proteiineista voidaan vaikuttaa jo olemassa olevilla lääkkeillä, joita käytetään nykyään muihin tauteihin kuin dementiaan.

– Tulostemme perusteella voidaan jatkossa tutkia, voidaanko näiden 15 proteiinin pitoisuuksiin vaikuttamalla kehittää lääkkeitä, jotka ehkäisevät dementiaa aiheuttavien muistisairauksien kehittymisen, kertoo tutkimuksen päätekijä lääkäri ja tutkijatohtori Joni Lindbohm University College Londonista ja Helsingin yliopistosta.